Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö Finnwatch arvostelee keskipohjalaisen kaivosyhtiö Keliberin eteläafrikkalaista pääomistajaa Sibanye-Stillwateria työntekijöiden huonosta kohtalosta tämän Afrikan kaivoksella.
Sibanye-Stillwater omistaa noin 80 prosenttia Keliberin osakkeista, loput on valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen salkussa.
Finnwatch on tutkinut vetytalouden raaka-aineketjujen vastuullisuutta.
Platina on yksi vedyntuotannon avainmetalleista, ja Sibanye-Stillwater yksi maailman suurimmista sen tuottajista.
Etelä-Afrikka toimittaa yli 70 prosenttia Euroopan unionin alueella tarvittavasta platinasta.
Finnwatchin mukaan tuotannossa on merkittäviä ympäristö- ja ihmisoikeusriskejä, joiden hallitseminen edellyttää ostajayrityksiltä huolellisuutta.
Sibanye-Stillwaterin toiminta on herättänyt kritiikkiä aiemminkin.
Finnwatch teki tutkimuksensa haastattelemalla valtaisan Marikanan kaivoskompleksin 15 työntekijää sekä 13 lähialueen asukasta. Raporttiin tutustuneen Sibanye-Stillwaterin mukaan tutkimuksen metodit ja lähestymistapa eivät täytä tasapainoisen ja oikeudenmukaisen analyysin kriteerejä.
Lähes kaikki haastatellut työntekijät olivat tyytymättömiä työntekijöiden kohteluun Sibanye-Stillwaterissa. Haastateltujen mukaan työpaikalla on jatkuvien irtisanomisten vuoksi pelon ilmapiiri, joka yhdistyy koviin tulostavoitteisiin. Työntekijät kertovat, että heitä on muun muassa uhattu irtisanomisella jos he eivät suostu jäämään ylitöihin tai jos he ovat kieltäytyneet vaarallisesta työstä.
Raportin mukaan työntekijät kertovat, että ylitöistä ei makseta ylityökorvauksia.
Haastattelujen mukaan Sibanye-Stillwater käyttää myös runsaasti harjoittelijoita, joiden palkka on huomattavasti muita työntekijöitä matalampi, vaikka he tekevät pitkälti samaa työtä kuin muut.
Yhtiö kiistää väitteen harjoittelijoiden runsaasta käytöstä.
Työturvallisuus kärsii joukkorangaistuksien pelossa
Finnwatchin raportissa lähes jokainen haastateltava nosti esiin kaivoksen työturvallisuuskulttuuriin liittyvät kollektiiviset rangaistukset. Työntekijät työskentelevät kaivoskuiluissa tiimeissä, ja jos joku tiimissä tekee virheen ja aiheuttaa onnettomuuden, koko tiimiä rangaistaan tai heidät jopa erotetaan.
Useat haastateltavat kertoivat, että tiimin jäseniä rangaistaan onnettomuuksista jopa silloin, kun he ovat olleet onnettomuuden aikana poissa töistä.
Rangaistusten pelossa onnettomuuksia piilotellaan eikä loukkaantumisista kerrota. Tämä johtaa siihen, ettei työnjohto välttämättä saa tietää työturvallisuusriskeistä.
Haastatellut ihmiset kokivat ettei kaivos tuo alueelle riittävästi hyötyjä. Sen ympärillä asuva yhteisö elää alkeellisissa oloissa, työpaikkoja on tarjolla vain vähän ja tiet ovat huonossa kunnossa.
Toiminnanjohtaja Sonja Finérin mukaan Etelä-Afrikassa kaivosteollisuudelle on siirretty vastuuta työntekijöiden asumisesta ja kaivosten ympärillä olevien yhteisöjen elinolojen kehittämisestä. Asumiseen liittyy useita Finérin mukaan ihmisoikeusongelmia.
– Jo vuosikausia on ollut ongelmana, että työntekijöille ei ole riittävästi inhimmillisiä asuntoja. Monet haastattelemamme työntekijät asuvat ikkunattomissa peltihökkeleissä, jossa on talvella kylmä ja kesällä paahtavan kuuma. Ilmansaasteet tulevat sisään, ei ole kunnollisia vessoja eikä juoksevaa vettä, luettelee Finér.
Lisäksi haastateltujen mukaan kaivoksen pöly ja ilmansaasteet aiheuttavat ongelmia lähialueilla, jossa ihmiset asuvat hökkelikylissä.
Finnwatch perää suomalaisilta vetyhankkeilta vastuullisuutta
Finnwatch havaitsi puutteita myös Suomessa vetyhankkeita käynnistäneiden yritysten yritysvastuuprosesseissa. Kansalaisjärjestö listasi 23 vireillä olevaa vetyhanketta, joista 21 antoi kansalaisjärjestölle ainakin jonkinlaisen vastauksen prosesseistaan.
Järjestön selvityksen mukaan monelta suomalaiselta vetyalan toimijalta puuttuvat tehokkaat toimet, joilla vastuullisuudesta voitaisiin huolehtia kaivostasolle asti. Tämä olisi erityisen tärkeää jo hankkeiden alkuvaiheessa, koska platinan tarve liittyy tuotantolaitteistojen hankintaan.
Päättäjiltä Finnwatch vaatii tukea Euroopan Unionissa valmisteilla olevalle yritysvastuudirektiiville. Direktiivi pakottaa suuret yritykset arvioimaan ihmisoikeusriskejä ja puuttumaan niihin.
– Kaivosyhtiöitä ja kaivoksia tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan, että vihreä siirtymä toteutuu. Nyt pitäisi varmistaa, että vastuullisuus toteutuu niin ympäristön kuin ihmisoikeuksien osalta, sanoo Sonja Finér.
Lisäksi järjestö vaatii päättäjiltä muun muassa yrityksille tukea ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevien huolellisuusvelvoiteprosessien käyttöönotossa. Lisäksi Finnwatchin mukaan vihreässä siirtymässä käytettävien kriittisten mineraalien käytön läpinäkyvyyttä on edistettävä.
Listätty Finnwatchin kommentit juttuun 30.1 klo 14.10.