Säveltäjä Kaj Chydenius (1939-2024) oli kansallisaarre. Hänen luomistyönsä jatkui kuusikymmentä vuotta ja jätti suomalaiseen musiikkihistoriaan ainutkertaisen jäljen.
Chydenius kuoli lauantaina iltapäivänä 20.4.2024. Asian vahvisti Ylelle hänen lähiomaisensa.
Suomen Schubertiksi tituleerattu Chydenius sävelsi tuhansia kappaleita, joiden joukossa on Suomen kenties tunnetuin yhteislaulu Kalliolle kukkulalle ja muita ikivihreitä kuten Nuoruustango, Sinua, sinua rakastan sekä Tyttö ja tanssiva karhu.
Herkkien balladien ja rakkauslaulujen sijasta monet muistavat hänet kuitenkin 1960–1970-lukujen poliittisen laululiikkeen johtavana säveltäjänä.
Myös ideologisiin teksteihin syntyi unohtumatonta musiikkia: Ylioppilasteatterissa sai kantaesityksensä Lapualaisooppera. KOM-teatteri ja Agit Prop -yhtye esittivät eräänlaisiksi klassikoiksi muotoituneita kappaleita Kenen joukoissa seisot, Toveri, mitä odotat, Riistäjän lait.
Vasemmistolaisen maailmankatsomuksensa vuoksi Chydenius oli uransa alkuvaiheilla osalle suomalaisista punainen vaate. Samaa tahtia kuin kulttuuriväen poliittinen liikehdintä hiipui ja aatteelliset leirit tasoittuivat, Chydeniuksen melodiat jäivät elämään ja tulivat kaikkien yhteisesti rakastamaksi omaisuudeksi.
Tuleva radikaali oli Kymin herran poika
Kaj Chydenius syntyi vuonna 1939 Kuusankoskella ruotsinkieliseen porvarisperheeseen. Hänen äitinsä oli kotirouva ja isänsä diplomiekonomi. Perhe muutti Juankoskelle, jossa isä oli kartonkitehtaan konttoripäällikkö. Niinpä Chydeniustakin pidettiin ”Kymin herran poikana”.
Pohjoissavolaisella paikkakunnalla suomenruotsalainen perhe oli outolintu. Poika ratkaisi ongelman puhumalla vanhempiensa kanssa äidinkieltään ruotsia ja sisarustensa kanssa suomea.
Chydenius kiinnostui musiikista varhain ja otti lapsena piano- ja laulutunteja. Isän kehotuksesta hän haki Sibelius-Akatemian lisäksi myös Kauppakorkeakouluun. Isä ajatteli, että niin oli varmempaa, musiikki kun ei elätä.
Ekonomiksi Chydenius ei koskaan valmistunut. Sen sijaan säveltaide alkoi vetää.
Ura alkoi kapinaoopperalla
Sibelius-Akatemian opintojen jälkeen Chydenius siirtyi Ylioppilasteatteriin. Siellä syntyi kotimaisen yhteiskunnallisen teatterin lähtölaukaus, Arvo Salon kirjoittama, Kalle Holmbergin ohjaama ja Kaj Chydeniuksen säveltämä Lapualaisooppera vuonna 1966.
Lapuanliikkeen johtajaa, Vihtori Kosolaa, näytteli vasta parikymppinen Vesa-Matti Loiri, jonka tulkinta Chydeniuksen säveltämästä Kosolan tulolaulusta on osa suomalaista kulttuurihistoriaa.
Lapualaisoopperassa näyttelivät myös muun muassa Arja Saijonmaa, Heikki Kinnunen ja Kristiina Halkola. Esityksen kantavana voimana oli Ylioppilasteatterin taiteellinen johtaja, ohjaaja Kaisa Korhonen, jonka kanssa Chydenius oli mennyt naimisiin vuotta aiemmin 1965.
Ylioppilasteatterin jälkeen Chydenius oli perustamassa KOM-teatteria yhdessä Kaisa Korhosen kanssa. Vuosi oli 1969. Chydeniuksesta tuli teatterin hallinnollinen johtaja ja paikasta hänen taiteellinen kotinsa vuosikymmeniksi.
Suomen Andrew Lloyd Webber?
Laulujen tekeminen näyttämölle oli Chydeniuksen sydäntä lähellä. Musiikkia syntyi satoihin näytelmiin. Helsingin Sanomien legendaarinen kriitikko Jukka Kajava jopa pohti voisiko Chydeniuksesta tulla Suomen Andrew Lloyd Webber, jos saisi hyvän musikaali-libreton käsiinsä.
Usein Chydenius sävelsi kotiteatterilleen KOM:ille, mutta myös muualle kuten Kalle Holmbergin legendaariseen Seitsemän veljekseen Turun kaupunginteatterissa (1972).
Näyttämöiden lisäksi hänen musiikkiaan kuultiin myös valkokankaalla. Pakahduttava nuoren miehen tuskaa kuvaava Sinua, sinua rakastan syntyi Aulikki Oksasen runoon ja Mikko Niskasen ohjaamaan Asfalttilampaat-elokuvaan vuonna 1969.
Alkuperäisessä elokuvaversiossa laulaa poikkeuksellisesti säveltäjä itse.
Chydenius vastasi musiikista myös saman ohjaajan Käpy selän alla -elokuvassa (1966), josta säveltäjä palkittiin Jussilla.
Tunnetuin hän oli tarttuvien melodisten laulujen säveltäjänä, mutta hän teki muutakin. Tuotanto on häkellyttävän laaja. Siihen kuuluu oopperoita, kuoroteoksia ja oratorioita sekä lapsille sävellettyä musiikkia kuten ikivihreät Lounatuulen laulu ja Magdaleena, jotka molemmat syntyivät Kaarina Helakisan runoon.
Chydenius oli sankarin kaveri
KOM-teatterista eläköidyttyään Chydenius opetti seuraavia sukupolvia omassa Laulustudiossaan. Sen suojissa moni aloitteleva laulaja ja näyttelijä, kuten Oona Airola, Mikael Saari ja Minja Koski, pääsi kokeilemaan siipiään.
Ensin harjoiteltiin, sitten konsertoitiin. Maestro säesti pianolla ja esiintymispaikkoina olivat teatterit tai festivaalit kuten Kajaanin runoviikko tai Tampereen teatterikesä.
Säveltäjä odotti laulajilta tekstiä ymmärtävää tulkintaa.
Chydeniukselle kaikki lähti sanoista. Hän korosti tekstin ja runoilijoiden merkitystä. Hän piti runoilijaa sankarina ja itseään vain sankarin kaverina, jonka tehtävä oli ymmärtää sanat ja saada ne elämään musiikin kielellä.
Chydenius sävelsi muun muassa Aulikki Oksasta, Marja-Leena Mikkolaa, Matti Rossia, Eino Leinoa, P. Mustapäätä, Aaro Hellaakoskea ja jopa ”valkoisen Suomen hovirunoilijana” pidettyä V. A. Koskenniemeä.
Chydenius karsasti ajatusta siitä, että hänen musiikkinsa olisi ollut ideologista. Hänelle ajatus punaisesta sävellajista oli mieletön. Kaikki lähti sanoista ja niiden merkityksestä. Oli kyse sitten yhteiskunnallisista teksteistä tai lyriikasta.
Tiesi mikä on raskasta ja mikä keveää
Kun Chydenius löysi puhuttelevan runon, se piti saattaa maailmalle. Säveltäminen oli hänelle intohimo, jota hän jatkoi viimeisiin vuosiin saakka. Kuulo alkoi heiketä, selkä vihoitteli ja painoi ryhdin kumaraan, mutta säveltäjä ei malttanut pysyä pois pianonsa ääreltä.
Lukuisissa 80-vuotishaastatteluissaan hän kertoi kirjoittavansa yhä satoja kappaleita joka vuosi.
Uskomatonta tuotteliaisuuttaan hän selitti vaatimattomaan tapaansa.
– On parempi säveltää sata laulua vuodessa. Niistä neljä voi olla hyviä. Jos säveltää vain neljä, ne voivat olla kaikki huonoja. Se olisi traagista.
Sitä pelkoa ei Chydeniuksen kohdalla ollut. Yksi elämään jäävistä lauluista kertoo Marja-Leena Mikkolan runon sanoin tytöstä ja sirkuskarhusta. Kuolemansa hetkellä karhu lausuu tytölle viimeiset sanansa: ”Oli rakkauteni sinuun kuin matka perille. Nyt hiljenee sydämen rumpu. Oi, ota käsiisi se.”
Chydeniuksen pitkäaikainen puoliso on Jaana Jyrkänne-Chydenius. Chydeniuksella on kaksi poikaa yhdessä Kaisa Korhosen kanssa. Musiikkituottaja Kalle Chydenius ja muusikko Jussi Chydenius ovat isänsä tavoin tehneet molemmat musiikista itselleen ammatin.
Yle uusii sunnuntaina 28.4. Itse asiassa kuultuna -ohjelman (TV1), jossa vieraana on Kaj Chydenius. KOM-teatterin 50-vuotisjuhlakonsertti uusitaan puolestaan vappupäivänä 1.5. (TV1).
