TARTTO Vuodesta 2009 alkaen Virossa on tuomittu kaksikymmentä henkilöä vakoilusta Venäjän eri tiedustelupalveluiden hyväksi.
Tuorein julkisuuteen tullut epäily kohdistuu Tarton yliopiston kansainvälisen politiikan professoriin Vjatšeslav Morozoviin. Viron suojelupoliisi pidätti hänet tammikuun alussa. Morozov on tällä hetkellä tutkintavankeudessa.
Viron suojelupoliisin entinen päällikkö, itsekin Tartossa asuva Arnold Sinisalu ei ihmettele Venäjän tiedusteluviranomaisten kiinnostusta tiedemaailmaa kohtaan.
– Usein erehdytään luulemaan, että suurvaltojen tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita vain valtionsalaisuuksista. Tämä ei pidä paikkansa, Sinisalu sanoo.
Venäjä rakentaa hänen mukaansa vakoilua hyvin pitkällä tähtäimellä. Paljon kiinnostusta kohdistuu myös taustatietoon, kuten henkilösuhteisiin, -riitoihin ja niin edelleen.
– Morozovilla oli hyvä tekosyy olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka tekevät lännessä Venäjä-tutkimusta. Tämä saattoi olla strategisesti hyvin hyödyllistä, Sinisalu summaa.
Vankeuden uhka estää värväystä
Viron lähihistorian kuuluisin Venäjän hyväksi vakoillut henkilö on Herman Simm. Hän ehti tehdä näyttävän uran muun muassa poliisiylijohtajana ja Viron puolustusministeriössä ennen kiinni jäämistään vuonna 2008.
Simm tuomittiin maanpetoksesta vuonna 2009. Simmin tapaus oli Viron viranomaisille järkytys, mutta siitä otettiin myös opiksi.
– Yksi silloin tehdyistä päätöksistä oli, että vakoilutapaukset ratkaistaan aina rikosjuttuina, suojelupoliisin entinen päällikkö Sinisalu toteaa.
Kaikki eurooppalaiset maat eivät ymmärtäneet virolaisten halukkuutta tuoda vakoilutapauksia julki.
– Me päätimme, ettemme ala leikkiä vakoiluleikkejä yrittämällä värvätä kiinni jääneitä kaksoisagenteiksi tai muuta vastaavaa. Pieni maa tarvitsee hieman kovemmat otteet, Sinisalu kertoo.
Viron linja on toiminut myös pelotteena. Osa Venäjän tiedustelupalveluiden lähestymistä ihmisistä on Sinisalun mukaan kertonut suojelupoliisille, että he eivät suostuneet yhteistyöhön venäläisten kanssa, koska vankeusrangaistuksen uhka on Virossa todellinen.
Kaksoiskansalaisuus ei ole automaattisesti värväysriski
Yle pyysi Arnold Sinisalua arvioimaan, kuinka paljon Venäjällä on henkilöitä, jotka hoitavat Viroon kohdistuvaa vakoilua. Sinisalu korostaa, että kyseessä on vain arvio, mutta että tällaisia henkilöitä on satoja.
– Kaikki tukipalvelut mukaan luettuna heitä voi olla lähemmäs tuhat. Tosin sama henkilö voi hoitaa Viron lisäksi myös Suomen, Latvian tai Liettuan vastaisia operaatioita.
Asia erikseen on, kuinka tehokasta tiedustelutoiminta on.
– Mukana on paljon pakazuhaa eli näennäistoimintaa, korruptiota ja tarpeetonta byrokratiaa.
Sinisalu korostaa kuitenkin, että Venäjän tiedustelupalveluita ei pidä koskaan aliarvioida.
– Venäjällä on kymmeniä virkailijoita, jotka suoranaisesti värväävät agentteja ja hoitavat henkilölähteitä. Mikäli vaikkapa vain kymmenen heistä tekee työnsä kunnolla, niin sillä on vaikutusta.
Venäjän tiedusteluviranomaiset panostavat tätä nykyä erityisesti Venäjällä vieraileviin länsimaiden asukkaisiin.
– Kaikki henkilöt, jotka käyvät Venäjällä, ovat suuressa vaarassa, jos he suinkin kiinnostavat Venäjän tiedustelupalveluita, Sinisalu painottaa.
Suomessa paljon puhuttavaa kaksoiskansalaisuutta Sinisalu ei pidä automaattisena riskinä ryhtymiselle yhteistyöhön Venäjän tiedustelun kanssa.
– Kansalaisuuden painoarvo on paljon pienempi kuin henkilökohtaiset syyt.
Hän tosin myöntää, että Venäjän kansalaisilla on perustuslaillinen velvollisuus auttaa maataan.
– Mikäli henkilö asuu lännessä ja menee käymään Venäjällä, tähän velvollisuuteen viitaten voidaan kyllä manipuloida ihmistä. Varsinkin jos tämä on epävarmempaa tyyppiä tai hänestä on hankittu kompromatia (vahingoittavaa aineistoa).