MTK:n ja SLC:n tänään julkaisema selvitys esittelee polkuja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Mitä kunnianhimoisempia tavoitteet ovat, sitä suuremmaksi kasvaa hintalappu. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arvelee, että keskitienkin skenaarion hinta olisi satoja miljoonia euroja vuodessa.
– Kaiken ei tarvitse tulla verorahojen kautta vaan myös yksityisiltä markkinoilta. Suomalainen yhteiskunta, ennen kaikkea yritykset, voivat kulkea suomalaisen maanviljelijän ja metsänomistajan rinnalla ja mahdollistaa tätä työtä, Marttila sanoo.
MTK avasi jo jokin vuosi sitten kauppapaikaksi luontoarvot.fi-sivuston, mutta se ei ole ottanut tulta.
Maanomistaja voisi käydä kauppaa esimerkiksi arvokkaasta luontokohteesta, joka olisi hyvä suojella, mutta talous ja menetetyt tuotot estävät sen. Kaupungissa toimiva yritys – ilman varsinaista maa- tai luontokytköstä – voisi kustantaa kohteen suojelua tai käytön rajoitusta.
Marttila nostaa esimerkiksi suojeltavista kohteista metsien perinnebiotooppien laiduntamisen.
– Lampaiden ja nautojen metsälaiduntaminen uhkaa vähentyä merkittävästi. Kaikki tutkimukset osoittavat, että ne ovat merkittäviä luontokohteita ja eläimet saavat paljon hyvää aikaan, Marttila sanoo.
Lahopuuta lisää
Luontokato koettelee Suomea. Kolme neljännestä Suomen metsäluontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi, mutta yksikään ei ole kokonaan hävinnyt. Lahopuuta ja vanhoja metsiä on liian vähän. Maatalousalueilla elää 40 prosenttia kaikista uhanalaisista lajeista. Näihin asioihin maatalousjärjestöjen suunnitelma tuo lisävaloa.
– Aika luontevaa on, että juuri me pohdimme sitä, että luonto voi hyvin vielä lastenlastemme aikana, Marttila sanoo
Talouden realiteetit tulevat kuitenkin vastaan monella maatalousyrittäjällä vastaan, vaikka luontotalkoisiin saataisiinkin ulkopuolista apua. Marttila myöntää, että asiassa on tasapainoilemista.
– Peruslähtökohta on se, että emme voi vaarantaa ruoantuotantoa ja aktiivista, monitavoitteista metsätaloutta. Sitä pitää harjoittaa tulevaisuudessakin. On mahdollista tuottaa ruokaa pelloilla ja karjataloudessa ja hoitaa metsiä kestävästi sillä tavalla, että luonto otetaan hyvin huomioon. Luonnon hyvinvointikin tarvitsee ihmiskättä, Marttila sanoo.
Hevostilalla suojellaan luontoa
Tahtoa riittää muillakin. Maatalousjärjestöjen kyselyssä yli 80 prosenttia maanviljelijöistä ja metsänomistajista pitää luonnon monimuotoisuutta tärkeänä toiminnassaan.
Päijät-Hämeen Orimattilassa Aleksis Kyrö on yksi heistä. Kyrö isännöi sisarensa kanssa hevostilaa. Keskellä pihaa seisovasta navetasta lehmät lähtivät viisi vuotta sitten.
MTK:n johtokuntaan hiljattain valittu Kyrö vaalii tilallaan luonnon hyvinvointia jo nyt. Lumen sulettua hevoset pääsevät laiduntamaan.
– Keskitytään piennaralueisiin. Katsotaan että meillä on mahdollisimman monipuolinen kasvusto, on erilaisia viljakasveja viljelyssä. Esimerkiksi meillä viljellään muiden nurmikasvien mukana sinimailasta, joka on kukkiva kasvi ja josta on hyötyä mesipistiäisille, Kyrö sanoo.
Kyrön mukaan ajattelutavan pitää muuttua, jotta tahto muuttuu teoiksi.
– Muutetaan pieniä asioita, jolloin päästään uralle. Sen jälkeen kunnianhimoa kasvatetaan vuosittain, Kyrö opastaa.