Keskiviikkona vietettävän valtakunnallisen varautumispäivän tarkoitus on kannustaa suomalaisia omatoimiseen varautumiseen. Päivän teemana on korostaa, että varautuminen on yhteispeliä. Se painottaa erityisesti viranomaisten ja kotitalouksien roolien merkitystä.
Suomen pelastusalan keskusjärjestön mukaan suomalaisten varautuminen on suhteellisen hyvällä mallilla.
Projektityöntekijä ja tutkija Vilma Ristikangas kertoo, että 35 prosenttia suomalaisista pitää varautumistaan melko tai erittäin hyvänä, 44 prosenttia ei hyvänä mutta ei huononakaan, ja 21 prosenttia pitää varautumistaan huonona tai erittäin huonona. Luvut ovat Kansalaisten omatoiminen varautuminen ja kriisinkestävyys 2023 -kyselytutkimuksesta.
Myös Ukrainan sota herätti suomalaiset varautumaan häiriötilanteisiin, näin arvioi jopa 43 prosenttia vastaajista. Lähes 90 prosenttia vastaajista selviäisi nyt kolme päivää tai pidempään ilman ruokakaupassa käyntiä.
Ruoan osalta suomalaisten kotivara onkin vastaajien omien arvioiden mukaan paremmin hallussa kuin vesi. Siitäkin huolimatta, että juokseva vesi ja sähkö nousivat vastausten perusteella kaikkein välttämättömimmiksi kansalaisille.
– Vesi on elementtinä ykkösasia, jos näitä on jonoon laitettava. Toisena on lämpö. Kun nämä kaksi asiaa on kunnossa, on mahdollista antaa energiaa myös muille toimille, kertoo asiantuntija Pertti Heikkilä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Lapin toimipisteestä.
Varautumistarvikkeista puolestaan suomalaisilla on hyvin hoidossa lääkkeet, valonlähteet ja paristot, mutta heikommin pullovesi.
Lapissa tilanne hyvä
Lapissa varautuminen harva-alueilla ja vanhemmissa ikäpolvissa on pääsääntöisesti hyvin huomioitu, Pertti Heikkilä toteaa.
– Vaihtuvat sääolosuhteet, pitkät etäisyydet ja luonnon läheisyys ovat asettaneet jo omat vaatimuksensa näiden huomioimisessa lappilaisille, niin pukeutumisen kuin muun henkilökohtaisen pärjäämisen osalta, Heikkilä summaa.