Ostimme ruokakaupasta yhden henkilön kotivaran ja näin paljon se maksoi – tarkista, onko omasi kunnossa

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön asiantuntija kehottaa jokaista pohtimaan omaa varautumistaan etukäteen.

Pöydällä on säilytölkkejä, nuudelipusseja, riisikakkupaketti ja vesikanisteri ja -kannu.
Kotivaran elintarvikkeiden tulisi riittää kolmen vuorokauden, eli 72 tunnin ajaksi. Kuva: Sari Veikkolainen / Yle
  • Olli-Pekka Kursi
  • Anna Horppu
  • Rosa Lehtokari

Keskiviikkona 7. helmikuuta vietetään valtakunnallista varautumispäivää.

Sen ideana on muistuttaa viranomaisten ja järjestöjen yhdessä tekemästä varautumissuunnitelmasta. Suunnitelman mukaan jokaiselta pitäisi löytyä kotoaan kaikki tarpeellinen vähintään kolmen vuorokauden ajaksi esimerkiksi kriisitilanteen sattuessa.

Toimittaja Rosa Lehtokari testasi videolla, paljonko yhden henkilön kotivaran elintarvikkeet maksavat, ja mitä kaikkea kotiin kannattaisi ruokakaupasta hankkia.

Video näyttää, mitä kaikkea yhden henkilön kotivaraan kuuluu.

Toimittajan ostamat kolmen päivän ruoat maksoivat yhteensä 42, 97 euroa. Lisäksi hän osti apteekista särkylääkkeitä ja joditabletteja, joiden yhteishinnaksi tuli 18, 62 euroa. Kaikkien ostosten yhteishinta on siis 67, 59 euroa.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön eli SPEKIN varautumisen asiantuntija Essi Kuljun mukaan kolme vuorokautta on valikoitunut varautumissuunnitelmaan tarkoituksella.

– Kolme vuorokautta antaa viranomaisille aikaa ratkoa tilannetta, joten vähintään se aika pitäisi kotivaran turvin pärjätä, hän sanoo.

Kulju kehottaa jokaista pohtimaan omaa varautumistaan etukäteen. Konkreettisten tekojen tekeminen varautumisen eteen voi auttaa kohtaamaan yllättävän tilanteen.

Ensimmäinen asia, joka kotoa pitäisi löytyä, on viiden litran vesitonkka yhtä henkilöä kohden.

– Sellainen säilyy kaapissa muutaman vuoden, joten vesitonkan voi ostaa kotiin vaikka heti. Lisäksi kotona pitäisi olla varautumista varten sellaista ruokaa, jonka valmistamiseen ei tarvita sähköä.

Kotona tarvitaan myös taskulamppu. Paristokäyttöinen radio mahdollistaa tiedonkulun sähkökatkoksen yhteydessä.

Myös henkinen varautuminen on tärkeää

Asiantuntija Essi Kulju korostaa myös henkistä varautumista.

Hän muistuttaa, että viime vuosina on saatu paljon esimerkkejä tilanteista, joissa resilienssiä eli psyykkistä selvitymiskykyä on testattu.

– On ollut koronapandemia, sodan aiheuttamaa pelkoa ja energiakriisi, hän luettelee.

Siksi SPEK on listannut sivuilleen myös henkisen kriisinkestävyyden merkityksen. Ohjeistus lisättiin viime vuonna.

Yksi tärkeä osatekijä henkisessä kriisinkestävyydessä on rutiinit.

– Kannattaa myös tutustua naapureihin, jotta on enemmän voimavaroja pärjätä tilanteessa yhdessä. Seurasta on apua, Kulju lisää.