Presidentinvaalien toisen kierroksen loppusuoralla on kahdesta ehdokkaasta yritetty etsiä eroavaisuuksia. Viime päivät ilmatilaa mediassa on hallinnut keskustelu ehdokas Pekka Haaviston seksuaalisesta suuntautumisesta.
Mediatutkija, professori Anu Koivunen on työssään tutkinut esimerkiksi sitä, kuinka usein uutismedioiden kärkiaiheeksi nousee jokin yksi aihe, joka syrjäyttää muut.
– On mielenkiintoista, että mediassa gallupkysymykseen ”syyt olla äänestämättä vastaehdokasta” on valittu vaihtoehto koskien ehdokkaan seksuaalista suuntautumista, Koivunen sanoo.
Hän viittaa Helsingin Sanomien uutiseen gallupkyselystä, johon vastanneista 40 prosenttia Alexander Stubbin äänestäjistä kertoi, että Haaviston seksuaalinen suuntautuminen on syy olla äänestämättä häntä.
Koivunen kuitenkin huomauttaa, että samassa kyselyssä noin 50 prosenttia vastaajista oli kertonut, että syy olla äänestämättä ehdokasta liittyy arvoihin tai puoluetaustaan.
– Tämä on ollut selkeästi toimittajille haaste: hakea eroja kaikkein ilmeisimmistä äänestyspäätöstä selittävistä tekijöistä, Koivunen sanoo.
Hänen mukaansa toimittajakunta ei ole kyennyt tarttumaan kiinni gallupvastauksista nousseisiin teemoihin liittyen arvoihin tai puoluetaustaan, vaikka ne esimerkiksi Helsingin Sanomien kyselyissä ovat olleet aivan ilmeisiä.
– Sen sijaan on saatu aikaiseksi medialogiikkaan paremmin sopiva keskustelu seksuaalisesta suuntautumisesta.
Koivusen mukaan kaikki mediat ovat tehneet teemasta paljon uutisia. Puoluekanta on ollut esillä, mutta sen merkityksiä äänestyspäätöksille ei ole pohdittu.
– Seksuaalisen suuntautumisen teemasta on ehtinyt olla esillä monta sävyä ja käännettä. Yksisilmäisesti aihetta ei ole käsitelty.
Tutkija: Uutisointia hallitsee kaksi teemaa
Kysyimme Helsingin Kampissa ihmisiltä, miten viime päivien keskustelu on heille näyttäytynyt.
Tamperelainen Joona Lastumäki, 25, sanoo Haaviston seksuaaliseen suuntautumisen olevan hänelle neutraali asia. Hän kuitenkin arvelee, että vanhemmalle sukupolvelle kysymys voi olla tärkeä.
– Vanhemmalle sukupolvelle saattaa aiheuttaa vaikeuksia, jos Linnan juhlissa presidentin rinnalla on vaimon sijasta samansukupuolinen puoliso.
Hän arvioi, että tulevalla presidentillä on Sauli Niinistön jälkeen suuret saappaat täytettävänä. Lastumäki toteaa, että esimerkiksi Venäjän vuoksi Suomella olisi hyvä olla vakuuttava presidentti.
– Venäjän suuntaan sillä on varmasti merkitystä, koska se on homovastainen valtio.
Lastumäki pohtii, miten Venäjällä suhtauduttaisiin, jos Suomen presidentin puoliso olisi mies.
Helsinkiläinen Roosa Rosenius, 27, huomauttaa, ettei heteroehdokkaiden seksuaalisuutta olla nostettu presidentinvaaleissa esiin.
– Aiheesta on puhuttu yllättävän paljon. Eihän se varmaan mikään yllätys ole. Ikävä kyllä, siitä on ilmeisesti edelleen pakko keskustella, Rosenius sanoo.
Hän toivoo, että asiasta pystyttäisiin keskustelemaan kunnioittavasti.
– Suomessa on monenlaisia näkemyksiä ja sananvapaus. Kaikilla on oikeus tuoda näkemyksensä esiin, mutta miten Haaviston seksuaalinen suuntautuminen vaikuttaa hänen työtehtävien hoitamiseen. Absurdi ajatus.
Professori Anu Koivusen mukaan Haaviston seksuaalisen suuntautumisen ympärillä vellonut keskustelu on oire siitä, mikä digitaalisessa uutisympäristössä toimii, minkälaisia juttua haetaan ja kulutetaan.
– Puolisoasia on yksi, ydinasekanta on ollut toinen. Tämä on yllättävä asetelma, kun mietitään, mistä asioista presidentinvaalien loppusuoralla debatoidaan.
Hän huomauttaa, ettei media eikä vaalikampanjat pysty päättämään, mitkä aiheet päätyvät mediakeskustelun fokukseen. Siihen vaikuttavat monet tekijät.
– Mielenkiintoista on, ettei keskustelun ytimessä ole esimerkiksi puoluetausta, joka äänestäjien mukaan on suuressa roolissa ehdokasta valittaessa. Puolueet on pantu kaappiin. Arvokeskustelua ei ole osattu käydä niin, että ehdokkaiden polarisaatio olisi käynyt ilmi.
Koivunen korostaa, ettei hän tarkoita, että Haaviston seksuaalisesta suuntautumisesta ei saisi puhua.
– Mutta miksi on vaikea puhua puolueen merkityksestä tai mistä kampanjan rahat tulevat, Koivunen kysyy.
Aihe on käsittelyssä myös Viimeinen sana -ohjelmassa tänään perjantaina kello 20.00.