Poliisitutkinta eduskunnan puhemieheen Jussi Halla-ahoon (ps.) kohdistuneista epäillyistä kunnianloukkauksista on valmistunut.
Asia on siirtynyt syyttäjälle syyteharkintaan. Poliisi tiedotti asiasta perjantaina.
Poliisi ja syyttäjä eivät vahvista nimiä, mutta Yle on kertonut jo aiemmin, että Halla-aho teki marraskuussa rikosilmoituksen oululaisesta koomikko Iikka Kivestä ja helsinkiläisestä vihreiden varavaltuutetusta Aino Tuomisesta, joiden kommentteja X:ssä hän piti kunnianloukkauksina.
Kivi kertoi joulukuussa X:ssä, että poliisi kutsui hänet kuulusteluun, koska Jussi Halla-aho oli tehnyt hänestä rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Hän kertoi myös käyneensä kuulustelussa rikosilmoituksen vuoksi.
Tuominen kertoi joulukuussa X:ssä saaneensa tiedon Halla-ahon tekemästä rikosilmoituksesta ja kutsun kuulusteluihin. Tuominen kertoi asiasta myös Ylelle.
Molemmat olivat käyttäneet englanninkielisissä tviiteissään X-viestipalvelussa Halla-ahosta termiä fasisti (fascist).
Epäillyt kirjoittivat samaan viestiketjuun
Kiven ja Tuomisen viestit olivat X:ssä samassa viestiketjussa vastauksina ukrainalaisen toimittajan Illia Ponomarenkon julkaisuun.
Ponomarenko kuvasi Halla-ahon Kiovassa ukrainaksi pitämää puhetta erittäin vaikuttavaksi.
Halla-aho on kertonut, että haluaa selvittää, mitä kaikkea toisesta voi sanoa.
– Minä en ole niitä (rikosilmoituksia) kovin paljon harrastanut, enkä ole kovinkaan montaa tutkintapyyntöä tehnyt elämässäni. Mutta ajattelin, että ihan mielenkiintoista nähdä, missä ne rajat kulkevat. Onko tosiaan mahdollista esittää tällaisia ilmeisen leimaavia ja valheellisia väittämiä julkisesti toisesta henkilöstä, Halla-aho sanoi Ylelle joulukuussa.
Poliisitutkinta valmistui pikavauhtia
Helsingin poliisin esitutkinta valmistui nopeasti vaikka poliisi ei priorisoinut tutkintaa.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha-Matti Suominen kertoo, että tutkintaa nopeutti se, että esitutkinnassa ei tarvittu kuulustelujen lisäksi muita toimia.
Syyteharkinnan asiassa tekee aluesyyttäjä Juulia Lehtonen. Lehtonen ei lupaa asialle ripeää käsittelyä.
Lehtonen sanoo, että syyteharkinta kestää keskimäärin vuoden, ellei asian käsittelemiseksi kiireellisenä ole erityisiä perusteita.
Lehtosen mukaan tässä asiassa niitä ei ole. Se, että henkilö on julkisuudesta tunnettu, ei riitä kiireellisyysperusteeksi.