– Kuulen mielelläni tuolloin ne joiut, jotka nyt jäivät esittämättä, kirjoitti Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo sosiaalisessa mediassa kuultuaan, että lasten joikuesitys oli kielletty Karigasniemen kappelissa Utsjoella.
Piispa on tulossa piispantarkistukselle Karigasniemelle keväällä ja haluaa osoittaa, että kirkossa on tilaa myös joiuille. Keskitalo viittaa saamelaisten kansallispäivän tapahtumiin, jolloin ryhmältä alakoulun oppilaita oli kielletty joiun esittäminen kappelissa.
Tarkoituksena oli, että lapset olisivat esittäneet yhden joiun.
Kaikkien vieraiden mielestä joiku ei kuitenkaan sopinut tilaisuuteen, koska kappeli on pyhä paikka, kertoo Karigasniemen ja Nuorgamin koulujen rehtori Laura Niittyvuopio-Valle.
– Opettajat päättivät sovinnollisuuden nimissä, että lapset eivät joikaa.
Saamelaisyhteisössä osa vanhemmista ihmisistä on opetettu siihen, että joiku on syntiä, selventää Nittyvuopio-Valle.
– Me opetamme koulussa lapsille toisella tavalla. Emme halua siirtää lapsille samaa synnin traumaa. Saamelainen kulttuuri kuuluu kirkkoon, ihan niinkuin muutkin kulttuurit, sanoo Niittyvuopio-Valle.
Piispa Jukka Keskitalo ei näe joiuissa synnillisyyttä.
– Jokaisella yksilöllä on luonnollisesti oikeus mielipiteeseensä, mutta kirkon kantaa ei edusta näkemys joiun synnillisyydestä. Jos joskus historiassa on tällaisia ajatuksia pappienkin suulla esitetty, niin ne eivät edusta kirkon tai Oulun hiippakunnan nykyistä ajattelua, kirjoittaa Keskitalo Facebook-julkaisussaan.
Joiun kieltäminen kirkossa toistaa kolonialistista ajattelutapaa, sanoo teologian tohtori
Entisaikoina saamelaisten rumpuja poltettiin pappien toimesta noituuden pelossa. Joiku oli lisäksi demonisoitu ja se haluttiin pois saamelaisten sieluista ja suista. Nykyään teologiassa kulttuurit nähdään uskontoja rikastuttavina, ei uhkaavina tekijöinä.
Joiun kieltäminen kirkossa toistaa kolonialistista ajattelutapaa, sanoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtava asiantuntija ja teologian tohtori Jyri Komulainen.
– Kolonialismi elää vielä tietyssä mielessä ajatuksissa. Teologian näkökulmasta kaikenlaiset kulttuuriset ilmaisutavat sopivat kristinuskoon. Kristinusko tulee täydeksi sitä kautta, että se saa huomaansa ja rikastuttaa itseään erilaisilla maailman kulttuureilla, sanoo Komulainen.
Teologian tohtorin mukaan kirkko ja joiut eivät sulje toisiaan pois.
– Tottakai meidän pitää niillä ehdoilla ja edellytyksillä, joilla alkuperäiskansa itse haluaa joikua esitettävän, ottaa se osaksi kirkkoon.
Joiut kirkossa herättäneet närää aiemminkin
Joiun sopimisesta, tai sopimattomuudesta käytiin laajaa keskustelua vuonna 2019, muistelee Piispa. Tuolloin Anjalankosken seurakunnassa pohdittiin, voiko tunnettua saamelaismuusikko Wimme Saarta päästää esiintymään Sippolan kirkkoon. Lopulta konsertti pidettiin. Muutoinkin viime vuosina joiut ovat saaneet sijaa kirkkosaleissa.
– Saamelainen perinteinen joiku, jossa aihepiirinä ovat enimmäkseen luontoaiheet, sopii kirkkoon aivan yhtä hyvin kuin vaikkapa klassinen musiikki, painottaa Keskitalo.