Suomen tasaisin kuntatason äänestystulos laskettiin Keravalla, jossa molemmat presidenttiehdokkaat saivat tasan 50 prosenttia annetuista äänistä.
Kannatusyhdistyksen ja vihreiden tukema Pekka Haavisto sai tarkalleen 9 794 ääntä ja kokoomuksen Alexander Stubb 9 777. Haavisto sai siis 17 ääntä enemmän, mutta luvut pyöristyvät kuitenkin 50 prosenttiin. Keravalla on 27 511 Suomessa asuvaa äänioikeutettua, ja äänestysprosentti oli 71.
Haastattelemamme keravalaiset eivät kokeneet kotikaupunkinsa jakautuneen kahtia.
– En ole koskaan nähnyt näin säyseää vaalikampailua. Siinä ei ole loukattu toista missään kohtaan, rehellinen kisa loppuun saakka, kommentoi Pekka Vainio.
Haaviston hyvä menestys Keravalla oli Vainiolle kuitenkin yllätys, sillä kokoomuksen kannatus on ollut Keravalla suurta.
Myös Pentti Silvanderia ehdokkaiden tasapeli Keravalla hämmästytti.
– Pekan noin hyvä menestys Keravalla oli yllätys, koska Kerava on perussuomalaisten aluetta. Kerava on ollut lähellä punaista, mutta on minusta nyt oikeistolainen kaupunki.
Viime vuoden eduskuntavaaleissa kokoomus oli Keravalla suurin puolue (22,5 prosenttia äänistä), SDP toiseksi suurin (22,3) ja perussuomalaiset kolmanneksi suurin (21,8).
Molemmat miehet toivovat, että Stubb olisi presidenttinä yhdistävä tekijä, kuten hän vaalisloganissaan lupasi.
– Olen katsonut Stubbin ja Haaviston keskustelut, ja ne olivat niin sopuisia, että kumpi vaan olisi voinut olla presidentti. Uskon, että Stubb hoitaa työn hyvin, Silvander sanoo.
– Luulen, että kun Stubb pari–kolme kertaa puhuu rauhan puolesta, ihmisten on helppo mennä rauhaa rakastavan presidentin johdossa, Vainio arvelee.
Tutkija: Toivon, että presidentti ymmärtäisi toisten työtä
Tutkija, viestinnän professori Anu Kantola Helsingin yliopistosta toivoo Alexander Stubbin presidenttinä tapaavan ja kuulevan laajasti kansalaisia, jotta Stubbin ”yhdistävä tekijä” -iskulause toteutuisi seuraavan kuuden vuoden aikana.
– Pitäisin mielessä keittiöt, konehuoneet ja kahvilat eli kävisin tapaamassa ihmisiä, joihin presidentti ei omassa arjessaan törmää, Kantola sanoo.
Kantola kirjoitti pari vuotta sitten yhdessä seitsemän muun tutkijan kanssa teoksen ”Kahdeksan kuplan Suomi – yhteiskunnan muutosten syvät tarinat”. Tutkijat haastattelivat siihen 350 suomalaista erilaisista ammateista ja elämäntilanteista.
Kantola kirjoitti suomalaisten elämästä kirjassa näin: ”Yhteiskunta ei jakaudukaan kahteen leiriin: riemukkaisiin voittajiin ja masentuneisiin häviäjiin. Pikemminkin tutkimuksen haastateltujen ihmisten kokemusten perusteella tuntuu, että kaikki ovat astuneet maailmaan, joka on entistä kovempi. Suuren ruuvin kasvava puristus tuntuu kaikkien elämässä ja vaatii entistä kovempia suorituksia.”
– Kaikilla on kiire, talous on globaalia, muuttoliike suuntautuu kaupunkeihin ja syntyy uusia ammatteja. Samalla ymmärryksemme siitä, mitä toiset edes tekevät työkseen, heikkenee. Toivon, että tällaisessa muutostilanteessa presidentti ymmärtäisi toisten työtä ja sen työn arvon, Kantola perustelee tutkimustulostensa pohjalta.
Hän piti hienona eleenä Stubbin ja Haaviston sopimusta, jonka mukaan voittaja vierailee häviäjän vaalivalvojaisissa vaalipäivän iltana.
– Presidentti voi olla se voima, joka luo tällaista vuoropuhelua.
Tiukka kisa myös yksittäisillä äänestyspaikoilla
Tiukka kisa äänistä oli myös yksittäisillä äänestyspaikoilla.
Esimerkiksi Helsingissä Töyrynummen ja Jyväskylän Keljonkankaan äänestysalueilla ehdokkaita erotti vain yksi ääni Stubbin hyväksi.
Oulussa Hönttamäen äänestysalueella Stubb voitti kahdella äänellä ja Savonlinnan kaupungintalolla viidellä äänellä.
Tarkastuslaskennassa äänimäärät saattavat vielä muuttua. Toisen vaalikierroksen tulos vahvistetaan ylihuomenna, ja uusi presidentti astuu virkaansa 1. maaliskuuta.