Latistavatko ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän väliset pakolliset välipäivät äänestysinnon? Sitä pohtii Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg suomalaisten äänestyskäyttäytymisen perusteella.
Ennakkoäänestyksen suosio oli presidentinvaaleissa poikkeuksellisen korkea. Toisella kierroksella ennakkoon äänesti 46,4 prosenttia Suomessa asuvista äänioikeutetuista.
Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina äänensä antoi 23,4 prosenttia. Se on Sami Borgin mielestä ”järkyttävän vähän”.
– Mielestäni pitäisi miettiä, onko suomalainen äänestysaikajärjestely tarkoituksenmukainen, Borg sanoo.
Suomessa ennakkoäänestyksen ja varsinaisen vaalipäivän välissä on aina pakolliset neljä välipäivää, joina ei voi äänestää.
– Esimerkiksi Ruotsissa kampanjan seitsemän viimeistä päivää ovat kaikki äänestyspäiviä, ja ne tarjoavat kunnollisen kliimaksin vaaliin, Borg vertaa.
Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg kommentoi äänestyksen aikatauluja Ylen radiouutisten haastattelussa maanantaiaamuna:
Maltammeko odottaa tulosta pitempään?
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ei tyrmää Borgin ajatusta, mutta ei toisaalta näe suurta ongelmaa nykyisessä tavassa.
– Asiasta voi olla hyvä keskustella, mutta tämä vaali oli kyllä poikkeuksellinen. Sanoisin, että kannattaa seurata muutamat vaalit, tapahtuuko tätä myös muissa vaaleissa kuin presidentinvaaleissa.
Jos ennakkoäänestystä jatkettaisiin suoraan varsinaiseen vaalipäivään asti, vaalin tulos selviäisi nykyistä myöhemmin.
– Jos viimeisenäkin äänestyspäivänä voisi äänestää missä tahansa, kuten ennakkoäänestyksessä, lähetekuoria voisi tulla ääntenlaskentaan myös vaalipäivän jälkeen. Tulos ei silloin olisi valmiina vaalipäivän iltana, vaan joutuisimme odottamaan ääniä, jotka tulisivat sen ajankohdan jälkeen.
Ruotsissa ääniä hyväksytään vielä vaalisunnuntain jälkeisenä keskiviikkona. Vaalipäivänä saadaan kyllä alustava tulos, mutta se voi muuttua kolmen päivän ajan.
Arto Jääskeläinen arvioi, että moni suomalainen on tyytyväinen nykyiseen aikatauluun, jossa sunnuntai-iltana ollaan melko varmoja tuloksesta ja tiedossa on, ettei laskentaan tulee enää uusia ääniä. Tulos toki varmistuu tarkastuslaskennassa vaalipäivää seuraavana päivänä.
Entä välipäivät ja äänestysinto, aiheuttaako tauko äänestyksessä jonkinlaisen lässähdyksen?
– Useiden vaalien kokemuksella sanoisin, että ei tule kliimaksin loppumista tai vaalitunnelman lässähdystä. Ennakkoäänestäminen oli hyvin aktiivista, ja sitten tulivat pakolliset välipäivät. Kyllä vaalipäivää yleensä odotetaan kovasti, ja siinä on se kliimaksi, Arto Jääskeläinen sanoo.
Äänestysajankohdista säädetään vaalilaissa. Aikataulujen muutos vaatisi lain muuttamista. Keskeinen kysymys olisi, mikä olisi se takaraja, jonka jälkeen ääniä ei enää oteta huomioon.
Vaalijohtaja Jääskeläisen mukaan aikatauluasiat voivat tulla esille parlamentaarisessa työryhmässä, jonka hallitus on asettanut pohtimaan vaalien eräitä teknisiä järjestelyitä.
Juttu korjattu 13.2.2024 kello 9:10: Täsmennetty jutun loppuun parlamentaarisen työryhmän tehtävää.