Tulevan tasavallan presidentin Alexander Stubbin Lappi-tuntemus pitää saattaa ajan tasalle pikimmiten. Näin ajattelee pohjoisen politiikan ja hallinnon professori Laura Junka-Aikio. Hänen mukaansa näillä presidentinvaaleilla oli Lapille suuri merkitys.
– Lappilaisille toimijoille on nyt hyvin tärkeä paikka ottaa Stubb haltuun. Lappi on hirveän tärkeässä asemassa pohjoisessa puolustusyhteistyössä ja arktiseen politiikkaan liittyvissä asioissa. On selvää, että Stubbilla on paljon tekemistä Lapin kanssa.
Junka-Aikio toivoo tulevan presidentin ymmärtävän, millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta ristiriitoja puolustuspolitiikan muutokset nostavat esiin Pohjois-Suomessa.
– Tämä ei ole tyhjä maa, johon mahtuu tekemään mitä tahansa, vaan täällä on yhteisöjä joihin vaikkapa lisääntyneet sotaharjoitukset vaikuttavat.
Äänestysaktiivisuus olisi voinut pudota enemmänkin
Jos lappilaiset olisivat saaneet valita, presidentiksi olisi noussut Jussi Halla-aho. Toisella kierroksella Pekka Haavisto oli Lapissa niukasti suositumpi kuin Stubb.
Enemmistö lappilaisista äänesti ensimmäisellä kierroksella jotain muuta kuin Stubbia tai Haavistoa, ja monien pettyneiden arvioitiin jättäytyvän uurnilta kakkoskierroksella. Äänestysaktiivisuus jäikin Lapissa alhaisemmaksi kuin ensimmäisellä kierroksella.
Junka-Aikio pitää pudotusta valitettavana, mutta kuitenkin melko maltillisena siihen nähden, miten kiperän valinnan edessä moni oli.
– Ehkä äänestysprosentti ei kuitenkaan ollut kovin huono siihen nähden, että jo etukäteen tiedettiin, että Rehnin ja Halla-ahon kannattajille voi olla hyvin vaikea päättää, ketä äänestää kakkoskierroksella.
Kireillä pakkasillakin lienee ollut vaikutusta. Kaikki eivät ole jaksaneet laittaa autoa lämmitykseen lähteäkseen ajamaan äänestyspaikalle.
Kohti uutta rinta rottingilla
Tuleva presidentti on kampanjassaan korostanut koko Suomen etua ja kansan yhtenäisyyttä. Laura Junka-Aikio uskoo, että presidenttinä nähdään eri Stubb kuin esimerkiksi kokoomuksen puoluejohtajana tai pääministerinä nähtiin.
Tutkija näkee Stubbissa valmiuksia kasvaa koko kansan arvojohtajaksi nyt, kun hän on irtautunut vastakkainasettelua suosivasta puoluepolitiikasta.
– Optimistinen olemus voi sopia ja tuoda vastavoimaa tähän hetkeen, joka on monin tavoin toivoton. Sen sijaan, että puhuttaisiin negatiivisista asioista, tulisi enemmän keskustelua siitä mihin päin ollaan menossa hyvillä mielin ja rinta rottingilla.
Mitä tulee Stubbiin ulkopolitiikan johtajana, hän on kiistatta hyvin kielitaitoinen ja kansainvälinen. Toisaalta kansainvälisyydessäkin on eroja, Junka-Aikio huomauttaa. Stubb ponnistaa eurooppalaisista eliitti-instituutioista, kun Haaviston globaali kansainvälisyys suuntautui vaikkapa Darfuriin tai Afganistaniin.
– Mietin kuinka Stubb pystyy kehittämään omaa näkökulmaansa muuttuvassa maailmanjärjestyksessä, pääseekö hän irti tietynlaisesta elitistisestä taustastaan. Uskon kuitenkin, että hänellä avomielisenä henkilönä on siihen mahdollisuuksia.