Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on huolissaan oikeudenkäynteihin liittyvistä tietovuodoista. Tolvanen viittaa tapauksiin, joissa keskeneräistä oikeudenkäyntiprosessia on puitu sosiaalisessa mediassa tai keskustelupalstoilla.
Tuorein tapaus tuli vastaan Tampereen Vuoreksen henkirikoksen oikeudenkäynnissä, kun joku julkaisi haastehakemuksen internetin keskustelupalstalle ennen oikeudenkäynnin alkamista.
Tämä rikkoo lakia oikeudenkäyntiasiakirjoja koskevasta salassapitovelvollisuudesta. Syyttäjä Jaana Linna jätti tutkintapyynnön tiistaina. Linna sanoo, että asian tutkinta on siis poliisissa kesken.
Jos haastehakemus sisältää esimerkiksi uhrin terveystietoja, teko on raskauttava ja siitä voi seurata Matti Tolvasen mukaan jopa vuoden mittainen vankeustuomio.
Tyypillisesti vastaavista rikoksista langetetaan kuitenkin sakkorangaistus.
Vuodot harvinaisia
Vastaavanlaiset tapaukset ovat Tolvasen mukaan harvinaisia.
Hän nostaa esille elinkeinoministeri Ville Rydmanin (ps.) tapauksen. Poliisi tutkii nyt, julkaisiko Rydman kirjassaan Salaisuus, jota ei ollut salassa pidettävää tietoa. Kyse on tarkalleen Rydmanin tekemäksi epäillyn raiskauksen uhrin nimen julkistamisesta. Raiskaustutkinta päättyi joulukuussa 2022, eikä asiassa nostettu syytettä.
Tolvanen mainitsee myös jääkiekkoilija Severi Lahtisen raiskaustuomion, jota käsitellään seuraavaksi hovioikeudessa.
Lahtisen kohdalla kyse ei ole salassapitorikoksesta, vaan tuomion kommentoimisesta sosiaalisessa mediassa. Se ei ole rikollista, mutta Tolvanen pitää menettelyä eettisesti hyvin kyseenalaisena.
– Hän julkisti tuomion jälkeen somessa sisältöä, joka syyllisti vahvasti tapauksen uhria. Tällaisen en toivoisi jatkossa yleistyvän.
Huolestuttava ilmiö
Tolvasen mukaan vastaavanlaisessa nettivaikuttamisessa on ajatuksena painostaa uhria. Seurauksena uhri voi luopua vaatimuksistaan tai muuttaa kertomustaan.
– Suurin riski on tilanteessa, jossa uhri on vielä olemassa. Puhutaan huolestuttavasta ilmiöstä, joka pitää ottaa vakavasti.
Tolvasen mukaan ei ole näyttöä siitä, että toimilla olisi vaikutusta poliisiin tai tuomioistuimiin.
– Todistajan lausumaan tällainen voi hyvin vaikuttaa. Jos todistaja on nähnyt jutusta some-sisältöjä etukäteen, se vaikuttaa lopulta hänen todistukseensa.
Tolvasen mukaan on tutkimusnäyttöäkin siitä, miten faktat voivat hämärtyä esimerkiksi tapauksessa, jota edeltää suuri media- ja some-julkisuus.
– Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että syytön tuomitaan rikoksesta.
Väärinkäytösten riski on kasvanut
Tolvasen mukaan moni ei ymmärrä, että salassapitovelvoitteen rikkominen johtaa rikosvastuuseen.
– Vaikka haastehakemus on asianosaisille julkinen, on laitonta välittää se eteenpäin. Fakta on selkeä: paperi ei ole julkinen ennen oikeuskäsittelyn alkua.
Vuoreksen tapauksessa haastehakemus tuli julki suositulla rikosaiheisella keskustelupalstalla.
– Tällaisella palstalla on aina se riski, että asianosaisetkin voivat yrittää kääntää mustaa valkoiseksi ja pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Joku voi kuvitella, että sillä on vaikutusta tuomioistuimenkin toimintaan. Ei ole.