Hyvinvointialueet ovat talouskriisissä – tai ainakin osa niistä.
Viime vuoden alussa aloittaneiden hyvinvointialueiden yhteenlaskettu talous on reilusti pakkasen puolella. Niiden yhteenlaskettu alijäämä oli viime vuonna 1,35 miljardia euroa, ja valtionvarainministeriö on antanut niille vajaat kolme vuotta aikaa tilanteen korjaamiseen.
Tänä vuonna alijäämää ennakoidaan olevan noin 900 miljoonaa euroa. Siitä eteenpäin valtiovarainministeriö toivoo, että alueet onnistuisivat tekemään nolla- ta tai jopa ylijäämäisiä budjetteja.
Jos hyvinvointialueiden yhteenlaskettu talous ei kohene vuoden 2026 loppuun mennessä, huonoiten pärjäävät hyvinvointialueet voivat joutua valtion arviointimenettelyyn.
Kuntien kohdalla valtion arviontimenettely on tarkoittanut rajuimmillaan kuntaliitoksia.
Sakkaavat hyvinvointialueet ovat myös valtion päänsärky, sillä loppupeleissä valtio on se, joka joutuu selvittämään solmua ja joko leikkaamaan tai tukemaan alueita taloudellisesti, päätöksestä riippuen.
Miten hyvinvointialueet ovat päätyneet suohon?
Lyhyt vastaus ovat kaikin puolin kohonneet hinnat ja epävarmat tiedot, joilla budjettia tehtiin vuodelle 2023, valtiovarainministeriön virkamiehet sanovat.
Inflaatio näkyi hyvinvointialueiden kukkarossa. Myös henkilöstön palkat nousivat. Lisäksi hyvinvointialueilla tehtiin palkkaharmonisaatio: se tarkoittaa sitä, että koko hyvinvointialueen henkilöstön palkat yhtenäistettiin lain edellyttämällä tavalla tasapuolisuuden vuoksi. Aiemmin kunnissa ja kuntayhtymissä samoista töistä saatettiin maksaa erilaista palkkaa.
Lisäksi hyvinvointialueet ostavat yksityiseltä terveydenhuollolta osan palveluista, ja myös niissä hinnat nousivat.
Valtiovarainministeriön mukaan viime vuosi meni hyvinvointialueilla huonosti myös siksi, että ne joutuivat tekemään ensimmäisen oikean toimintavuotensa budjetit epämääräisillä tiedoilla.
Kun kunnat ja niiden kirjavat käytännöt ja rahareiät yhdistyivät hyvinvointialueiksi, todellisia kuluja ei tiedetty ja budjetti vuosi siksi yli laitojen.
Kahden kastin alueita
Osa hyvinvointialueista pärjää jo nyt suhteellisen hyvin ja tulevina vuosina nenät jäävät niin sanotusti vedenpinnan yläpuolelle.
Mutta monilla alueilla menee huonosti.
Tälle vuodelle 11 hyvinvointialuetta joutui hakemaan valtiolta valtuutta ottaa lisää lainaa. Ensi vuodelle ne joutuvat tekemään todennäköisesti samoin, valtionvarainministeriöstä arvioidaan.
Siinä tilanteessa ne joutuvat valtion pakottamana miettimään, miten taloutta pitäisi hoitaa tulevaisuudessa.
Huonosti hoidettu talous tarkoittaa suoraan vaikkapa sitä, että uutta sairaalaa vanhan ja rempallaan olevan tilalle ei voida rakentaa. Tulevaisuuteen investointi on toisinsanoen epävarmempaa kuin hyvin pärjäävillä alueilla.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueella on vielä avoinna se, miten se pistää taloutensa kuntoon.
Vaikka talouspuhe kuulostaa kurjalta, kaikessa ei ole menty vain huonompaan suuntaan. Monilla alueilla menee valtionvarainministeriön mukaan ihan hyvin.
Hyvin pärjäävät alueet ovat aloittaneet valtavan hyvinvointialueuudistuksen suunnittelun hyvissä ajoin ja nyt kaikki rullaa suht mukavasti. Niillä on otettu esimerkiksi digitaaliset palvelut onnistuneesti osaksi terveydenhuoltoa ja sitä kautta on saatu säästöjä.