Suomen 21 hyvinvointialueesta noin puolella taloustilanne on kiristynyt entisestään. Helsinki vastaa sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestämisestä alueellaan. Sen tilinpäätösarvio on paljon odotettua parempi.
Valtionvarainministeriön alueilta saamien tilinpäätösarvioiden valossa reilulla puolella hyvinvointialueista alijäämä on kasvanut siitä, mitä vielä loppuvuonna ennakoitiin.
Kolmanneksella tilanne on parantunut.
Viime vuoden suurin alijäämä on Lapin hyvinvointialueella, kun se jaetaan asukasta kohden.
Lapissa alijäämä oli 531 euroa asukasta kohti. Seuraavina tulevat Vantaa-Kerava, Kanta-Häme, Etelä-Savo ja Keski-Suomi.
Osaltaan alhoa selittää hyvinvointialueiden ensimmäinen toimintavuosi, sanoo hyvinvointialueiden ohjausosaston neuvotteleva virkamies Antto Korhonen valtiovarainministeriöstä.
– Useat alueet saivat vielä joulukuussa laskuja, joihin ei osattu varautua. Mutta toisaalta alueiden yhteenlaskettu kokonaisalijäämä on iso: 1,35 miljardia euroa. Paljon on tehtävää, että suunta saadaan kääntymään seuraavien vuosien aikana, tiivistää Korhonen.
Hyvinvointialuejohtajat kommentoivat taloustilannetta yhteisellä tiedotteella keskiviikkona. Heidän mukaansa vuoden 2023 rahoitus ei vastannut alueille siirtyneiden toimintojen todellisia kustannuksia.
”Rohkeutta ja kunnianhimoa”
Alueiden pitää saada taloutensa tasapainoon eli alijäämä katettua vuoden 2026 loppuun mennessä.
Korhonen uskoo, että kriisistä selvitään, mutta laiva on käännettävä nyt.
– Siihen vaaditaan hyvin kunnianhimoisia ja määrätietoisia uudistamis- ja kehittämistoimia. Rohkeutta uudistamiseen ja uudella tavalla ajatteluakin, luettelee Korhonen.
Osa hyvinvointialueista on joutunut turvautumaan lomautuksiin ja irtisanomisiin.
Suomen suurin hyvinvointialue eli Pirkanmaa, aloitti yli 6 000 työntekijää koskevat yt:t tammikuussa, irtisanomisetkin ovat mahdollisia.
– Kaikenlaiset keinot ovat tarpeen, että alijäämät saadaan katettua kolmessa vuodessa.
Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla paljastui alkuvuodesta syvä talouskriisi, kun molempien viime vuoden alijäämät ampaisivat useita miljoonia ennakoitua suuremmiksi.
Keski-Pohjanmaalla alijäämä jopa kaksinkertaistui 20 miljoonaan, kun Etelä-Pohjanmaalla tilinpäätösennuste osoittaa tällä hetkellä 50 miljoonaa miinukselle.
Etelä-Pohjanmaalla kriisi tietää lomautuksia, myös Keski-Pohjanmaalla aloitetaan yt-neuvottelut johdossa ja hallinnossa.
Alijäämien yllätyspaisumista selitetään hyvinvointialueilla henkilöstökulujen sekä ostopalvelujen rajulla kasvulla.
– Kyllä niillä voidaan isoja yllätysalijäämiä selittää. Palvelujen ostot ja henkilöstökustannukset ovat viime vuoden aikana kasvaneet. Ne olivat isoimmat vaikuttajat kustannusten rajuun kasvuun.
Tärkeä vuosi edessä
Valtiovarainministeriö seuraa hyvinvointialueiden taloutta sekä toimintaa ja toiveena on, että alueiden muutosohjelmat kantaisivat yli tämän kriisin.
– Tämä vuosi on erittäin merkittävä. Muutosohjelmat alkavat toivottavasti jo vaikuttaa. Vähintään nollatulokseen pitäisi pyrkiä, ja tietysti alijäämät tulevina vuosina kattaa. Haaste on, miten kustannusten kasvu jatkuu ja saadaanko toimintamenoja sopeutettua.
Lisähuojennusta on tulossa valtiolta, mutta vasta vuonna 2025 rahoituksen jälkikäteistarkistuksen muodossa. Se paikkaa vuoden 2023 alijäämää ja on merkittävä lisäys talouteen.
Lue myös: Hyvinvointialueen yt-neuvottelut laajenevat vanhus- ja vammaispalveluihin: koskee 2 800 työntekijää