Hallituksen viime vuonna sopimien leikkausten lisäksi julkisuudessa on ollut erilaisia arvioita sopeutustarpeista. Tällä viikolla pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi eduskunnassa, että Suomi on päätetyistä toimista huolimatta edelleen ”velkasuossa” ja että lisätoimia on luvassa.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) arvioi aiemmin, että kevään budjettiriihessä pitäisi löytää jopa kahden miljardin euron säästöt.
Kuinka paljon julkista taloutta siis pitää sopeuttaa? Leikattavien miljardien määrä riippuu siitä, mitä tavoitellaan, sanoo Suomen pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.
– Jos tavoitellaan menokehyksessä pysymistä, niin valtiovarainministeriö on esittänyt, että lisäsopeutuksen tarve on semmoinen 0,5–1 miljardia, Obstbaum sanoi Ylen aamussa torstaina.
Toisaalta hallitus pyrkii siihen, että julkisen talouden alijäämä olisi noin prosentin verran suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2027.
– Suomen pankin ennuste on, että alijäämä olisi tuolloin jopa 3,5 prosenttia eli matkaa siihen yhteen prosenttiin on melkoisen paljon. Euroina tämä tarkoittaa sitten jo seitsemää miljardia, Obstbaum sanoi.
Kolmas mahdollinen tavoite tulee EU:n finanssipoliittisista säännöistä, joissa on kolmen prosentin alijäämäraja, jota ei saisi ylittää.
Jos Suomi joutuisi EU:n ”tarkkailuluokalle”, kuten pääministeri Petteri Orpo (kok.) on tilannetta kuvannut, Suomi voisi joutua leikkaamaan vuosittain puoli prosenttia bruttokansantuotteesta, Obstbaum sanoi.
Vuoden 2022 bkt:n tasolla se tarkoittaisi noin puolentoista miljardin leikkauksia vuosittain.
Näistä järkevin olisi hallituksen oma tavoite, eli että vuoteen 2027 mennessä alijäämä olisi noin yksi prosentti suhteessa bruttokansantuotteeseen, arvioi Helsingin yliopiston julkistalouden professori Roope Uusitalo.
– Valtiovarainministeriön luvuilla se tarkoittaisi vajaata kuutta miljardia, kun Suomen pankin arvioi oli ilmeisesti reilut seitsemän miljardia sen lisäksi, mitä tähän mennessä on tehty, Uusitalo sanoi Ylen aamussa.
Näissä laskelmissa eivät ole siis vielä mukana esimerkiksi vasta tulossa olevat työttömyysturvan leikkaukset, vaan vasta ne, jotka ovat jo toteutuneet. Mukana eivät ole myöskään hyvinvointialueiden kaavaillut säästöt.
Hallituksen viime syksynä sopimat toimet kattavat siis osan tästä summasta, Uusitalo sanoi.
Pelkät menoleikkaukset eivät riitä, veronkorotuksia tarvitaan
Julkisen talouden sopeutustarve on niin suuri, että siihen tarvitaan sekä veronkorotuksia että menoleikkauksia ja rakenteellisia uudistuksia, Meri Obstbaum sanoo.
– Aikaisemmin on aika paljon luotettu rakenteellisten toimien vaikutukseen, esimerkiksi työllisyysasteen kohenemisen on ajateltu parantavan julkista taloutta. Näin ei ole tapahtunut ja sen takia sekä menojen että tulojen sopeuttaminen on tarpeen, Obstbaum sanoi.
Hallitus on ollut haluton nostamaan tuloveroja. Todennäköisintä onkin, että valtion tuloja pyritään kasvattamaan nostamalla arvonlisäveroja, erityisesti alennettuja verokantoja, kuten ruuan arvonlisäveroa, Roope Uusitalo arvioi.
Valtiovarainministeriö laski viime keväänä, että jokainen arvonlisäveroprosentin nosto toisi 200 miljoonaa euroa lisää verotuottoja, Uusitalo sanoi.
Toisaalta verojen kiristämisen on huomattu ohjaavan kulutusta jopa odotettua tehokkaammin.
– Ihmiset käyttävät esimerkiksi bensaa ja dieseliä vähemmän kuin aiemmin, ja sitä kautta maksavat myös vähemmän veroja liikenteestä kuin aikaisemmin. Tämä tulee pienentämään näiden haittaverojen kertymistä merkittävällä tavalla, Uusitalo arvioi.
– Ja kun hallitus vielä keventää polttoaineveroa tämän päälle niin verokertymä pienenee.
Verojen kiristämisen sulkeminen kokonaan pois julkisen talouden sopeutuksen keinoista tekee sopeuttamisesta hankalaa, Meri Obstbaum sanoi.
Molemmat talousasiantuntijat ihmettelevät hallituksen päätöstä alentaa työttömyysvakuutusmaksuja.
– Tässä tilanteessa, jossa sopeutustarve on suuri, niin ainakaan veroasteen aleneminen ei tunnu nyt kovin sopivalta, Obstbaum sanoi.
– On mielenkiintoista nähdä, missä määrin toteutuu se, mitä syksyllä lupailtiin, että osa työttömyysvakuutusmaksun alenemisesta imuroidaan takaisin valtion kassaan muita veroja korottamalla, Uusitalo sanoi.
”Ansioturvan leikkaus parantaa työllisyyttä”
Hallituksen suunnittelemien, osin jo toteutuneiden työelämän ja sosiaaliturvan muutosten vaikutuksia julkisen talouteen on vaikea arvioida tarkasti, Roope Uusitalo sanoo.
Työttömyysturvan leikkaaminen pienentää toki työttömyysturvamenoja ja vaikuttaa työttömyyskorvauksia saavien ihmisten toimeentuloon, hän sanoo.
Ansioturvan leikkaamisella tavoitellaan työllisyyden parantamista, sanoo Meri Obstbaum.
– Vaikutus julkiseen talouteen riippuu siitä, missä määrin työllisyysvaikutukset toteutuvat. Ansioturvan leikkaamisesta voidaan tutkimusten perusteella sanoa, että sillä on työllisyyttä parantava vaikutus, mutta muiden uudistusten osalta vaikutusta on ehkä vaikeampi todentaa.