Itä-Helsingissä sijaitsevassa taloyhtiössä, Kotikonnuntie seitsemässä, alkoi julkisivuremontti huhtikuussa 2023.
Parvekkeiden vanhat betonikaiteet purettiin, koska ne haluttiin korvata moderneilla lasikaiteilla. Parvekkeet laittettiin käyttökieltoon remontin ajaksi. Uusien kaiteiden piti olla asennettuna joulukuussa, mutta remontti venyi.
Urakoitsija Consti Korjausrakentaminen tiedotti asukkaille töiden viivästymisen johtuvan siitä, että Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta odotettiin hyväksyntää uusille lasikaiteille.
– Suunnitelmien hyväksyttäminen on monimutkaistunut. Rakennusvalvonta on aina kysynyt tarkennuksia meidän kaidetoimittajilta, ja välillä on odotettu vastauksia myös rakennusvalvonnan suunnalta, kertoo työnjohtaja Matti Kinnunen.
Lasikaiteet tarkkailuun onnettomuuden jälkeen
Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset alkoivat kiinnittämään erityistä huomiota lasikaiteiden turvallisuuteen viime keväänä, kun nuori nainen tippui Vantaan Tikkurilassa parvekkeen lasikaiteen läpi seitsemännestä kerroksesta maahan ja kuoli.
Helmikuussa 2024 Kotikonnuntie seitsemän parvekkeet ovat edelleen käyttökiellossa, mutta urakoitsijan mukaan ne saadaan käyttöön tämän kevään aikana.
Myös Helsingin Oulunkylässä sijaitsevassa, kesällä 2023 valmistuneessa uudiskohteessa Ogelin Verso viidessä parvekkeet ovat vieläkin käyttökiellossa.
Samalla tontilla on myös neljä muuta 2020-luvun taitteessa valmistunutta taloa, joiden parvekkeissa on urakoitsijayhtiö Rakennustehon mukaan aivan samanlaiset lasikaiteet.
Muiden talojen parvekkeet eivät ole käyttökiellossa, koska talot valmistuivat ja otettiin käyttöön ennen Tikkurilan kohtalokkasta onnettomuutta.
Turvallisuus kuntien vastuulla
Rakentamisen valvonta kuuluu kuntien rakennusvalvontaviranomaisille.
Onnettomuuden seurauksena ympäristöministeriö ohjeisti kuntia, että ne voivat vaatia rakennushankkeeseen ryhtyvää tahoa hankkimaan riippumattoman asiantuntijalausunnon siitä, täyttääkö suunniteltu ratkaisu vaatimukset.
On kuitenkin kuntien oman harkinnan varassa, pyydetäänkö asiantuntijalausuntoja vai ei.
– Ymmärtääkseni rakennusvalvonnat ovat aika paljon näitä kolmannen osapuolen lausuntoja pyytäneet, sanoo ympäristöministeriön Rakennukset ja rakentaminen -yksikön johtaja Kirsi Martinkauppi.
Eri kunnissa ohjetta on noudatettu vaihtelevasti, kertoo Lumonin Suomen maajohtaja Kimmo Hilliaho.
– Valtaosa kunnista edellyttää kolmannen osapuolen tarkastusta, mutta edelleen on niitäkin kuntia, jotka eivät sitä edellytä.
Lumon myy ja valmistaa muun muassa lasikaiteita suomalaisille sekä kansainvälisille markkinoille.
Helsingissä 1 400 parveketta käyttökiellossa, Tampereella nolla
Yle kysyi muutamasta suuresta kaupungista, kuinka paljon parvekkeita on laitettu käyttökieltoon onnettomuuden jälkeen.
Helsingissä laitettiin käyttökieltoon noin 1 700 lasikaiteellista parveketta onnettomuuden jälkeen. Valtaosa niistä oli uudiskohteita.
– Me otimme ohjeistuksen tosissamme ja vaadimme kolmannen osapuolen tarkistusta laskelmiin ja selvityksiin, sanoo Helsingin rakennusviraston rakenneyksikön päällikkö Erkki Luokkanen.
Tällä hetkellä arviolta 1 400 parveketta on edelleen käyttökiellossa.
– Lähtökohta on meille, että parveke olisi turvallinen, Luokkanen sanoo.
Oulussa vain yhden kohteen parvekkeiden käyttöönotto viivästyi vuorokaudella, kunnes rakennusvalvonta sai testivahvistuksen kaidevalmistajalta.
– Sen perusteella, kuinka vähän lasikaiteiden rikkoutumisen takia syntyy onnettomuuksia, en näe, että olisi syytä suureen huoleen. On kuitenkin positiivista, että alalla on havahduttu tutkimaan lasikaiteiden kestävyyttä, sanoo vs. tarkastuspäällikkö Esko Knuutila.
Turku edellyttää asiantuntijatarkastusta kaikista kohteista, joissa on lasikaiteiset parvekkeet. Noin kymmenen kohteen parvekkeet ovat olleet käyttökiellossa onnettomuuden jälkeen, mutta nyt enää neljän asuinkerrostalon parvekkeet, kertoo tarkastuspäällikkö Andreas Salonen.
Vantaalla kolmen kohteen parvekkeet ovat poissa käytöstä.
Tampereen ja Jyväskylän viranomaiset eivät ole laittaneet yhtään parveketta käyttökieltoon.
Asetus velvoittaa, mutta ei kerro keinoja
Ympäristöministeriön asetus on selkeä sen suhteen, mitä parvekkeen lasikaiteelta vaaditaan.
– Ihminen ei saa mennä siitä läpi, eikä saa tulla sellaisia sirpaleita, jotka haavoittaisivat alla olevia ihmisiä, jos siitä jotain tippuisi alas, ympäristöministeriön Martinkauppi kertoo.
Kysymys kuuluu, millaisin menetelmin lasikaiteen turvallisuus voidaan taata. Yhtenäisiä, velvoittavia kriteerejä ei nimittäin ole.
– Pitäisikö olla esimerkiksi heiluritesti, vai pitäisikö kaiteen lujuus laskea jotenkin? On ollut haasteita tulkita, kuinka voidaan taata lasisen kaiteen määräystenmukaisuus.
Rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan varaan jää siis päätös siitä, millainen asiantuntijalausunto voidaan hyväksyä määrittämään, onko lasikaide turvallinen. Päätös on vaativa, koska ihmisen henki voi riippua siitä.
– Tällä hetkellä ei ole varmuutta, milloin lasikaiteen katsotaan olevan kyllin hyvä.
Suomen suositus on Euroopan tiukimpia
Alan toimijat ja viranomaiset alkoivat yhdessä pohtimaan suosituksia onnettomuuden jälkeen. Suomen tasolasiyhdistys julkaisi kesällä 2023 ohjeen kaidelasin laskennallisen mitoituksen periaatteista.
Lumonin maajohtajan Kimmo Hilliahon kokemuksen mukaan käytäntö on osoittanut, että kunnat antavat hankkeille luvan, kun tätä ohjetta noudatetaan.
Mitoitusohjeesta on julkaistu jo kymmenes versio. Jokaisen päivityksen jälkeen työn alla olevat suunnitelmat pitää päivittää. Tarkistukset ovat teettäneet paljon lisätyötä yhtiössä ja hidastaneet hankkeiden valmistumista.
Hilliahon mukaan ohjeistus on tiukimmasta päästä Euroopan mittakaavassa. Se jää kuitenkin suosituksen tasolle, eikä ole virallisesti velvoittava.
EU-maihin tulossa yhtenäinen käytäntö
Esimerkiksi puu- ja betonirakentamiselle on laadittu selkeät eurokoodit, jotka kertovat, miten standardeja tulee käytännössä tulkita ja noudattaa EU-maissa.
Lasirakentamisen eurokoodi on vasta kehitteillä. Hilliahon mielestä se tulee kovaan tarpeeseen.
– Meillä on nyt joukko standardeja, joita monet eivät osaa tulkita, tai niitä voidaan tulkita hyvin eri tavoin. Sekä suunnittelija, valmistaja, urakoitsija että rakennusvalvonta pähkäilevät näitä omilla tahoillaan, Hilliaho kertoo.
Nyt Suomessa on valmisteilla esieurokoodi, joka sisältää Suomen kansallisia valintoja. Varsinainen eurokoodi otetaan käyttöön näillä näkymin maaliskuussa 2028.
Raha ja ulkonäko painavat vaakakupissa
Martinkaupin mukaan kyse on myös rahasta ja tuotantokustannuksista. Mitä vankempi lasikaide on, sitä kalliimmaksi se tulee.
– Helppo ratkaisu olisi laittaa kaiteeseen metalliset pystypuolat kymmenen sentin välein, jolloin kukaan ei menisi siitä läpi, mutta se ei olisi arkkitehtonisesti pelkästään läpinäkyvä.
Myös Hilliaho toteaa, että turvallisuustason nostolla on hintansa.
– Kyllä muutoksilla on ollut kustannusvaikutuksia myös meille.