Kansallismuseo tuli kylään: Torniossa voi nyt nähdä Kekkosen silmälasit tai Suomen tunnetuimman poliittisen maalauksen

Kansallismuseo tekee tilaremonttinsa aikana lyhyitä näyttelyvierailuita eri puolille Suomea. Kansallisaarteita on tuotu ensimmäisenä Tornioon.

Kolme miestä valmistelee Eetu Iston Hyökkäys-maalauksen pakkaamista kuljetusta varten.
Kansallisaarteiden kuljetuksen täytyy sujua turvallisesti. Hyökkäys-teoksen pakkasivat kuljetusta varten alkuviikolla museomestari Pasi Hulkko, museomestari Jouni Kuivainen ja konservaattori Jukkapekka Etäsalo. Kuva: Henni Reijonen / Suomen kansallismuseo
  • Pirkko Kukko-Liedes

Tornionlaakson museoon on viikonlopuksi saapunut kansallisia kulttuuriklassikoita, joita tavallisesti pääsee näkemään vain Suomen kansallismuseossa Helsingissä.

Pitkän tilaremonttinsa aikana kansallismuseo tekee pikavierailuja eri puolille maata ja tuo maakuntiin nähtäville suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluvaa taidetta ja esineistöä. Paikalla on myös kansallismuseon asiantuntijoita.

Torniossa voi viikonvaihteessa nähdä kokonaisuuden, joka on läpileikkaus kansallismuseon klassikoista yli 8000 vuoden ajalta. Skaala on laaja; vuoden 2022 ”Nato-kynästä” ja presidentti Kekkosen 1970-luvun silmälaseista arkeologiseen kokoelmaharvinaisuuteen noin vuodelta 6100 ennen ajanlaskun alkua.

Miten juuri Tornio tuli valituksi ensimmäiseksi kyläilyn kohteeksi?

– Tornion suunnalta on vuosien mittaan tullut tämänsuuntaisia toiveita, ja nyt idea sitten sai tilaisuuden toteutua, kertoo kansallismuseon yleisötyöpäällikkö Hanna Forssell.

Tunnettuja erikoisuuksia

”Oman kylän pojan” Edvard ”Eetu” Iston vuonna 1899 maalaama Hyökkäys tulee esille Tornioon itseoikeutetusti. Suomen tunnetuimmaksi poliittiseksi maalaukseksi nousseessa teoksessa Venäjän kaksipäinen kotka ahdistelee Suomi-neitoa ja yrittää riistää tältä lakikirjan. Teoksen valmistumisvuonna keisari Nikolai II antoi helmikuun manifestina tunnetun julistuksensa.

Eetu Isto oli syntynyt Torniossa, ja myös hänen hautansa on Torniossa, Alatornion hautausmaalla.

Vierailunäyttelyyn on Hanna Forssellin mukaan valittu todellisia klassikoita.

– Nämä ovat kaikki tunnettuja, lähes kaikille historian oppikirjoista tai muualta tuttuja teoksia tai esineitä. Ne ovat myös aina kiinnostaneet kansallismuseossa kävijöitä.

Kansallismuseon asiantuntijat paikalla

Miksi vain näin lyhyt vierailu, yksi viikonloppu? Hanna Forssell uskoo, että lyhytaikaiseen näyttelyyn ihmisillä tulee varmemmin lähdetyksi. Lisäksi vierailunäyttelyssä pääsee halutessaan keskustelemaan paikalla olevien kansallismuseon asiantuntijoiden kanssa.

– Ajatuksena on nimenomaan, että käymme kylässä. Lisäksi monesti tahtoo käydä niin, että jos näyttely on pitkään esillä, siellä käymisen kanssa ei pidä kiirettä, ja sitten näyttely jo puretaankin. Odotamme kovasti myös keskusteluja yleisön kanssa.

Tornionlaakson museoon asetetaan esille Hyökkäys-maalauksen lisäksi muitakin harvinaisuuksia. Torniossa nähdään yksi kansallismuseon kuuluisimmista esineistä: vuodelta 1542 säilynyt harvinaisuus, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon Kousa.

Ruskon kousaksi nimetty tarjoiluastia 1500-luvulta, kuva Kansallismuseosta.
Torniossa nähdään myös yksi Suomen kansallismuseon kuuluisimmista esineistä, kuusen juurakosta valmistettu Ruskon Kousa. Koristeelliset kousat olivat 1800-luvulla käytössä juhlamaljoina, mutta 1500-luvulla ne kuuluivat vain linnojen astiastoihin. Kuva: Kansallismuseo

Museoviraston arkeologisista kokoelmista esille tuotava kivikautinen Huittisten hirvenpää on todennäköisesti ollut arvoesine, jonka mallina on ollut noin vuoden ikäinen hirvenvasa.

Museoviraston kokoelmista on peräisin myös useasta hopeaesineestä koostuva Halikon aarre, joka on peräisin Suomen historian murrosvaiheesta, levottomalta 1100-luvulta. Arvokas kokonaisuus koostuu kullatusta krusifiksista sekä hopeisesta ristiriipuksesta ja helminauhasta.

Viikonvaihteen aikana Torniossa voi nähdä myös alkuperäiset Ateljer Faunin rakastetut muumihahmot 1950-luvun lopulta, presidentti Urho Kekkosen 1970-luvun silmälasit ja Nato-kynän, jolla ulkoministerinä vuonna 2022 toiminut Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen Nato-hakemuksen.

Uudet kyläpaikat ovat haussa

Kansallismuseo etsii nyt seuraavia kyläilykohteita. Vierailu tehdään tänä vuonna vielä kahdessa ja ensi vuonna kolmessa paikassa.

Museokävijät voivat ehdottaa kohdetta kansallismuseon somekanavien kautta tai museo voi itse olla aktiivinen. Aikaa on 28. helmikuuta asti.

Maakuntavierailun näyttelyn runko on jatkossakin sama, mutta kokoelmaa voidaan muokata paikallisten toiveiden mukaan.

Kansallismuseo on peruskorjauksen vuoksi suljettuna yleisöltä alkuvuoteen 2027 asti. Mitä museon väki tänä aikana tekee – maakuntavierailujen lisäksi?

– Meillä on hoidettavana yhdeksän muutakin museota, joten kyllä työtä riittää. Lisäksi tietysti on suunniteltavana uudistuvan museon toimintaa, näyttelyitä ja tapahtumia, Forssell kertoo.

Näyttelyyn pääsee maksutta

Tornionlaakson museo on lauantaina avoinna kello 11–17 ja sunnuntaina kello 10–16. Museoon on vapaa pääsy.

Tornionlaakson museossa vietetään nyt juhlavuotta; länsirajalla juhlitaan 10-vuotista historiaa Tornion ja Haaparannan yhteisenä museona ja samalla museon 110. toimintavuotta.