Nuorten masennuksen ehkäisyn ja hoidon tarve lisääntyy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on käynnistämässä selvitystä, jonka avulla voidaan ensimmäistä kertaa arvioida laajasti nuorille tarjotun hoidon tehoa. Tarkastelussa ovat hoidon sisältö, hyödyt ja haitat sekä hoidon tai hoitamatta jättämisen kustannukset.
– Nyt saamme hyvän kuvan, mikä tilanne on todellisuudessa, esimerkiksi millainen viive on hoidon tarpeesta sen aloittamiseen, kertoo ylilääkäri Outi Linnaranta THL:n tiedotteessa.
Tutkimukseen halutaan mukaan jopa 9 000 vapaaehtoista yläkoululaista. Kyselyitä tehdään tänä vuonna seitsemän kunnan alueella Pohjois-, Itä-, Sisä- ja Länsi-Suomen alueella.
Vuorovaikutusohjannasta mielenterveyden tukea kouluarkeen
Masennukseen annettavaa apua on pyritty parantamaan ottamalla käyttöön uusi masennuksen ehkäisyn ja hoidon IPC-N -menetelmä, vuorovaikutusohjanta. Siinä käsitellään ihmissuhteita ja elämäntapahtumia keskustelun avulla.
Menetelmä on käytössä esimerkiksi koulukuraattoreilla ja terveydenhoitajilla. Koulutuksen on suorittanut tai suorittamassa noin 2 000 nuorten arkiympäristössä työskentelevää ammattilaista.
– Vuorovaikutusohjannassa työskentely on tavoitteellista ja konkreettista. Kun nuori saa tukea riittävän aikaisin, hän saa onnistumisen kokemuksia pienin askelin ja mieliala kohenee, kertoo menetelmään koulutettu kouluterveydenhoitaja Hanna Puranen Limingasta.
THL:n tutkimuksen ensimmäiset aineistot kerätään nimenomaan Limingasta. Mukana ovat myös Forssa, Hattula, Hämeenlinna, Jämsä, Jyväskylä ja Oulu.
Osaamiskeskusjohtaja Juha T. Karvonen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta suhtautuu selvitykseen odottavin mielin.
– Tällainen iso, valtakunnallinen tutkimus vahvistaa meidän käsitystä siitä, miten paljon nuorilla esiintyy masennusta. Minusta THL:n tutkimussuunnitelma näyttää hyvältä, Karvonen sanoo.