Hotelli- ja ravintola-alalla menee Suomessa huonosti, ja ahdinko on myös alan yrittäjien mukaan kasvamassa.
Itärajan tuntumassa Etelä-Karjalassa tilanne on vielä muutakin Suomea synkempi. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran mukaan tämä johtuu siitä, että erityisesti Etelä-Karjala nojasi niin vahvasti venäläisiin matkailijoihin.
Asian merkityksellisyydestä kertoo se, että jo ennen korona-aikaa venäläisturistit jättivät Etelä-Karjalaan liki miljoona euroa vuorokaudessa. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, päättyi sen seurauksena venäläismatkailu Suomeen kokonaan.
Matkailijoita riitti Venäjältä jonoksi saakka, sillä esimerkiksi Lappeenrannasta on lyhyempi matka kuuden miljoonan asukkaan Pietariin kuin Helsinkiin.
Riski ravinto- ja hotellialan tilan heikkenemiseksi entisestään on Maran mukaan merkittävä, sillä investointeja oli tehty venäläisiä ajatellen.
– Ukrainan sodan takia kadonneet venäläisturistit on erittäin hankala saada korvattua nopeasti, Maran toimitusjohtaja Timo Lappi lisää.
Lappi muistuttaa, että Itä-Suomessa on upea luonto, korkeatasoiset hotellit, ravintolat ja palvelu sekä elämyksiä. Uusien turistien tavoittaminen vie kuitenkin aikaa.
– Koko Itä-Suomen matkailumarkkinointiin pitäisi saada useita vuosia kestäviä erillismäärärahoja, jotka eivät ole keneltäkään muulta pois, Lappi toteaa.
Hänen mukaansa koko Järvi-Suomen on pidettävä yhtä, ja markkinointiponnistukset on laitettava nimenomaan ulkomaan matkailuun.
– Tämä vaatii lentoliikenteen säilyttämistä ja lentokapasiteetin lisäämistä esimerkiksi Joensuussa ja Savonlinnassa, vaikka kentät eivät olisikaan kannattavia, Lappi painottaa.
Suomea auttaa myös se, kun Etelä- ja jopa Keski-Eurooppa muuttuvat tulevaisuudessa säätilaltaan niin kuumiksi, että matkailu suuntautuu viileämpään pohjoiseen.
– Se on inhottava syy, mutta se voi auttaa meitä, Lappi toteaa.
Valoa Kymenlaaksossa
Maran hallituksen jäsen, kouvolalainen yrittäjä Susanna Kurvinen vahvistaa, että Kymenlaaksossa venäläisturistien puuttuminen ei näy samalla tavalla kuin pohjoisempana Etelä-Karjalassa. Hänellä on useita ravintoloita, ja hän on myös parhaillaan perustamassa uutta ravintolaa.
– Tilanne on haastava monille, mutta toivottavasti olemme sinnikkäitä ja pystymme näkemään valoa tulevaisuudessa, Kurvinen sanoo.
Hän kokee itsekin joutuvansa tekemään aiempaa enemmän töitä. Lisäksi ravintolatyö on jo valmiiksi muutenkin haastavaa.
– Arvostani omia työntekijöitäni, jotka tekevät kovasti töitä ja ovat myös valmiita joustamaan. Yrittäjällä on oltava hyvä henkilökunta, että pärjää tässä ajassa, Kurvinen kertoo.
Hän iloitsee siitä, että asiakkaat ovat pysyneet. Laadusta ja palvelusta on mahdotonta tinkiä, jos aikoo pärjätä.
– Säästämällä ei menesty. Meidän on vain pakko yrittää saada aiempaa enemmän asiakkaita kotisohvilta tänne. Pahimmat kilpailijamme eivät ole muut ravintolat, vaan se, jos ihmiset jäävät kotiin.
Kymenlaaksossa hintataso ravintoloissa on Kurvisen mielestä maltillinen.
– Kaikkia kuluja ei pystytä millään saamaan kuluttajahintoihin. Haluan osaltani myös virkistää Kouvolan kaupunkia ravintoloillani, Kurvinen kertoo.