Haminan–Kotkan satama on tehostanut toimintaansa typpikuormituksen vähentämiseksi, kertoo sataman toimitusjohtaja Kimmo Naski.
John Nurmisen säätiön selvityksen mukaan sataman Itämerelle aiheuttama typpikuorma on satoja tonneja vuodessa.
Määrä vastaisi keskisuuren kaupungin jätevedenpuhdistamon aiheuttamaa vuosittaista kuormitusta. Lisäksi se ylittäisi Kymenlaakson kaiken teollisuuden yhteenlasketun kuormituksen.
Tulokset ovat karkeasti suuntaa-antavia, Naski sanoo.
– Vesinäytteet otetaan sadevesikaivoista, joihin ravinteita on voinut kasautua. Mereen kohdistuvan päästökuormituksen näytteenotto tulisi ottaa hulevesipurkuputken suulta, joka sijaitsee satama-altaassa vesipinnan alapuolella. Sieltä näytettä ei voi saada.
Kaivosuodattimet tehokkaita
John Nurmisen säätiön Lannoitelastaus-selvityksen tarkoitus on vähentää lannoitesatamien typpi- ja fosforipäästöjä Itämereen.
Haminan–Kotkan satama on ollut selvityksessä mukana. Se on Suomen suurin lannoitesatama, jossa lastataan vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia erityisesti typpilannoitteita. Hankkeen aikana satamassa on muun muassa otettu hulevesinäytteitä.
Selvityksen aikana Haminan–Kotkan satamalaiturin hulevesikaivoihin on asennettu kaivosuodattimia. Suodattimia on testattu myös Kokkolan satamassa.
Suodattimet toimittanut Watec-yhtiö julkaisi tänään perjantaina Kokkolasta saadut tulokset suodattimien tehosta. Haminan-Kotkan satamasta tuloksia ei ole vielä saatu.
Tulosten perusteella yhdellä suodattimella Kokkolan satamassa Itämeren kuormitusta vähennettiin 4,8 kilolla fosforia vuodessa, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.
Suomen ympäristökeskus Syken arvion mukaan gramma fosforia riittää ruokkimaan noin kilon sinilevää. Suodattimilla voitaisiin siis estää sinilevän muodostumista 4,8 tonnilla.
Lannoitelaivaushankkeen projektipäällikkö Eeva Tähtikarhu John Nurmisen Säätiöstä muistuttaa tiedotteessa, että ensisijainen keino satamien päästöjen vähentämiseksi on kuitenkin lastinkäsittely- ja siivouskäytäntöjen parantaminen, jotta ympäristöön leviävän lannoitehävikin määrää saadaan vähennettyä.
Kaivojen puhdistusta ja valvontaa tihennetty
Päästöjen vähentämiseksi osaan Haminan–Kotkan satamalaiturin hulevesikaivoista on asennettu kaivosuodattimien lisäksi fosforinpoistoyksikköjä, Kimmo Naski kertoo.
Satama puhdistaa hulevesikaivoja myös 3–4 kertaa vuodessa, eli useammin kuin ympäristölupamääräyksessä vaaditaan. Lisäksi satamahenkilökunta seuraa lannoitelastausta ja sen jälkeistä laiturin putsausta. Seurannasta pidetään kirjanpitoa.
Lannoitesatamille ei ole asetettu kuormitusrajoja, eivätkä ympäristöviranomaiset edellytä satamilta kuormituksen seurantaa. Naskin mukaan Haminan–Kotkan satamassa on kuitenkin tihennetty hulevesitarkkailua vuodesta 2015 lähtien.
Lisäksi satama teki tihennettyä merivesistövaikutusten seurantaa 2019–2020. Seurantaa tehdään edelleen ely-keskuksen kanssa sovitulla tavalla.
Naski ei osaa arvioida tarkasti, kuinka paljon typpipäästöt ovat vähentyneet toimenpiteiden seurauksena.
– Päästöjen laskentaan liittyy epävarmuuksia, joten ennen ja jälkeen suodatinasennusten tehtyjä tuloksia ei voi verrata suoraan keskenään.
Lannoitehävikki voi olla jopa pari tonnia
Itämereen päätyy satamissa suuret määrät typpeä ja fosforia lannoitteiden lastauksen yhteydessä joka vuosi. Lannoitteita kuljetetaan pääasiassa irtotavarana, jolloin lannoite on lastauksen aikana altis leviämään tuulen mukana ympäristöön tai huuhtoutumaan mereen.
Meressä lannoitteet kiihdyttävät levien kasvua, eli lisäävät meren rehevöitymistä. Rehevöityminen on Itämeren merkittävin ympäristöongelma.
Lannoitekuljetuksissa puolen prosentin hävikki on yleensä sallittua. Kymmenesosa tästä määrästä merkitsisi viiden tonnin lannoitelastissa 2,5 tonnin verran hävikkiä, joka sisältäisi noin 125 kiloa fosforia. Tämä taas riittää tuottamaan 125 tonnia sinilevää, John Nurmisen säätiö kertoo.
Tarkennettu viimeistä kappaletta 23.2.2024 kello 14.07.