Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnitelmat lakkauttaa jopa puolet terveysasemista tuli aluevaltuutetuille yllätyksenä. Se käy ilmi Ylen luottamusväelle tekemästä kyselystä. 69:stä aluevaltuutetusta vajaa neljännes vastasi kyselyyn.
Keski-Suomen hyvinvointialueen johdon tiistainen tiedotustilaisuus paljasti, että taloustilanne on aikaisempaa huonompi. Viime vuoden talous on jäämässä yli 113 miljoonaa euroa miinukselle. Asukasta kohden alijäämää on enemmän kuin suurella osalla Suomen hyvinvointialueista.
Aluevaltuuston on määrä hyväksyä palveluverkko toukokuun kokouksessa. Päätös voi myös siirtyä, koska valtuutetuilla on ryhmienkin sisällä erilaisia näkemyksiä säästötoimista.
Osa valtuutetuista karsisi asemia vähemmän
Ylen kyselyn vastauksissa eri puolueiden valtuutetut kannattavat sekä 16 että 21 sote-aseman verkkoa, mutta moni kannattaa myös näitä vaihtoehtoja lievempää karsintaa.
Keskustan Mikko Tiirolan mukaan asemien raju vähentäminen johtaisi kokonaisuuden kärsimiseen, koska Kela-kyydit ovat valtion kustantamia ja hyvinvointialueiden rahoituskin tulee valtiolta.
– Lakkautukset heikentäisivät peruspalvelujen saatavuutta ja lisäisivät muutenkin kasvavaa ja kallista erikoissairaanhoitoa.
Perussuomalaisten Jukka Haaparanta arvioi, että näin rajuilla leikkauksilla ei voida enää turvata palveluita.
– Taloutta voisi kohentaa turhaa byrokratiaa purkamalla.
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi korostaa ehdotusten perusteellista puntarointia ennen palveluverkosta päättämistä. Kankaanniemi armahtaa myös johtavat viranhaltijat ja aluehallituksen.
– He ovat joutuneet toimimaan epäonnistuneen lainsäädännön, kunnilta siirtyneiden tehtävien ja rahoituksen epätasapainon paineessa. Suuri uudistus on jouduttu toteuttamaan tiukkojen säädösten ja suurten toiveiden keskellä.
Aluevaltuuston puheenjohtaja karsisi rankalla kädellä
SDP:n kansanedustaja ja aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko kannattaa sote-asemien vähentämistä puoleen eli kuuteentoista toimipisteeseen.
– Kohtuullisen kokoisissa yksiköissä saadaan rahat ja henkilöstö riittämään laadukkaisiin ja kohtuullisessa ajassa saataviin palveluihin.
Kokko toivoo valtakunnallista keskustelua siitä, minkälaiseen hyvinvointivaltioon meillä on varaa.
– Huoltosuhde heikkenee koko ajan, ja Keski-Suomen raha- ja henkilöstöongelmat ovat samalla valtakunnallisia.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Pernu korostaa palveluverkon päättämisen etenevän askel kerrallaan ja välttää siksi ottamasta kantaa vaihtoehtoihin.
Kokoomuksen Kati-Erika Timperi arvioi, että organisaatiossa on liian monta tasoa ja aluevaltuuston kokoa voisi reilusti pienentää.
– Osasta henkilöstöä voi olla enemmän hyötyä suorittavassa työssä kuin projekteissa ja hankkeissa.
Aluehallituksen puheenjohtaja keskustan Maria-Kaisa Aula muistuttaa, että lakkautettavaksi esitettävät soteasemat ovat keskenään hyvin erilaisia. Osassa palvelut ovat olleet aika vähäisiä lääkäripulan vuoksi.
Aula muistuttaa, että maaseudulla on vaikea liikkua, kun ei ole takseja ja joukkoliikennettä.
– Tarvitaan uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Kela-taksien järjestäminen ja rahoitus pitäisi siirtää nopeasti Kelalta hyvinvointialueille.
Aula tähyää talouden kohentamisessa vuoteen 2026, jolloin vaje pitää olla katettuna. Siihen mennessä myös valtion rahoitus nousee.
Aulan mukaan palveluverkon uudistus on yksi taloutta korjaava keino. Sillä saadaan vähennettyä vuokrakustannuksia hillittyä investointitarpeita.
– Tärkeintä on sisällöllinen uudistuminen ja uusien toimintatapojen löytäminen palveluissa.