Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti helmikuun puolivälissä, että yli 40 vuotta vanhan saaristolain uudistaminen alkaa.
Lain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Tässä vaiheessa konkretiaa siihen suunnitelluista muutoksista ei kuitenkaan vielä ole.
Ministeriön arvion mukaan paineet lain päivittämiseen ovat suuret, koska maailma on muuttunut vuodesta 1981.
Tarve lain uudistamiseen todettiin maa- ja metsätalousministeriössä jo edellisen hallituksen aikana, mutta se jäi toteutumatta, koska sitä ei ollut kirjattu hallitusohjelmaan. Muutoksen on kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2027.
Kausiasuminen ja huoltovarmuus huomioitava
Turun saaristossa Nauvossa asuva Nina Söderlund on huolissaan siitä, että saaristolaista päättävät ihmiset, jotka eivät saaristossa asu, eli eduskunta. Söderlund on Suomen saaret ry:n puheenjohtaja.
Hänen mukaansa laki kuitenkin tarvitsee kipeästi päivitystä nykypäivään.
Söderlund toivoo, että saaristossa asuvat osallistetaan mukaan lakiuudistuksen tekemiseen. Hän arvelee, että luvassa on tiukkaa keskustelua ja taistelua rahasta.
Lisää: Asukkaiden ääni ja huoltovarmuus nousevat pintaan uuden saaristolain valmistelussa
Ministeriön mukaan uudessa laissa pitäisi huomioida esimerkiksi monipaikkaisuus eli kausiasuminen, yhteysalusliikenne reitteineen, huoltovarmuus, digitalisaatio, matkailu ja luontoasiat.
Nykylaissa ei esimerkiksi mainita monipaikkaisuutta, vaan ainoastaan saariston ympärivuotiset asukkaat.
Tulossa lisää rahapotin jakajia
Nina Söderlund nostaa kuumimpana esimerkkinä esiin sen, että saaristokuntiin on nyt hakeutumassa kaksi uutta jäsentä, Naantali ja Savonlinna.
Saaristokuntien saamaa avustusta eli saaristolisää pyrkii jatkossa siis saamaan kaksi kuntaa enemmän kuin aiemmin. Tällä hetkellä saaristokuntia on kahdeksan.
– Toteutuessaan se olisi niin suuri muutos, että sitten ruvetaan oikeasti tappelemaan rahasta. Tässä voi olla aika härskiäkin peliä edessä, Söderlund sanoo.
Söderlund toivoo myös, ettei lisän suuruus enää määräytyisi koko kunnan asukasluvun mukaan. Hänen mukaansa lisä on tärkeä jokaiselle saaristokunnalle.
Esimerkiksi Pohjanmaalla sijaitseva 5 500 asukkaan Maalahti saa tänä vuonna saaristolisää noin 900 000 euroa.
Söderlundin mukaan ministeriön arviossa lain uudistamisesta lähdetään siitä, että ne kunnat, joissa on eniten saaristoa ja vesistöä, eli lisäkustannuksia tuovia tekijöitä, saisivat enemmän rahaa kuin muut.
Toiseksi mahdolliseksi kiistakapulaksi Söderlund nostaa yhteysalusten liikkumisen: kuskataanko niillä aiempaa enemmän vapaa-ajan asukkaita vai onko edelleen ympärivuotisilla asukkailla etuoikeus.
Monet yhteysalukset ovat myös niin huonokuntoisia, että uusia tarvittaisiin tilalle.
– Sitä rahaa ei ole missään, Söderlund toteaa.
Hänen mukaansa saaristoliikenne muuttuu varmuudella maksulliseksi käyttäjille. Nyt se on ilmaista.
Söderlund toivookin, että saaristossa asuvat saavat lakimuutoksen jälkeen matkustaa muita edullisemmin yhteysaluksilla.
– Sitä muutosta on vaadittu jo monta vuotta, koska silloin voisi parantaa näitä yhteyksiä rahalla, joka tulee tulona, Söderlund sanoo.
Peruspalvelut uudistuksen ydinasia
Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Ollikaisen (r.) mukaan saaristolain lähtökohta on se, että Suomessa pystyttäisiin jatkossakin tuottamaan peruspalveluja kuntalaisille, eli niille, jotka asuvat ympäri vuoden saaristossa.
Ollikainen on kotoisin Pohjanmaalta Maalahdesta, joka on yksi Suomen saaristokunnista. Hän on siis kansanedustajana päättämässä laista ja neuvottelukunnan puheenjohtajana mukana valmistelussa.
Nina Söderlundin mukaan lain kautta pitäisi saada enemmän painetta kohti terveydenhoidosta vastaavia hyvinvointialueita, vaikka ne tälläkin hetkellä saavat tietyn määrän rahaa saariston palveluiden hoitamiseen.
Myös kuntien tukeminen palveluiden tuottamisessa on tärkeää, jotta esimerkiksi koulut saadaan pidettyä.
– Jos ei ole peruspalveluja kuten terveydenhoitoa, saaristossa ei voi asua, Söderlund sanoo.
Mikko Ollikaisen mukaan saariston paikkakunnat tarvitsevat elinvoimaista elinkeinoelämää kuten matkailua, koska sen kautta pystytään ylläpitämään peruspalveluja.
Hän ei usko, että lakiuudistuksessa tule köydenvetoa matkailun ja luontoasioiden välillä, koska luontoasiat liittyvät enemmän luonnonsuojelulakiin kuin saaristolakiin.