”Rauhan kuvitelmia” on ukrainalais-venäläinen yhteisnäyttely, ja siksi se oli lähes mahdoton toteuttaa

Venäjän hyökkäyssota katkaisi myös kulttuurisiteet Ukrainan ja Venäjän välillä.

Kerttu Matinpuro ja Sanna Hukkanen kertovat, kuinka ajatus yhteisnäyttelystä sai alkunsa.
  • Pirkko Kukko-Liedes

On pieni ihme, että sarjakuvanäyttely Rauhan kuvitelmia toteutui. Kun kaksi vuotta sitten – Venäjän hyökättyä Ukrainaan – tuottajat Kerttu Matinpuro ja Sanna Hukkanen saivat idean ukrainalais-venäläisestä yhteisnäyttelystä, he eivät heti oivaltaneet, miten vaikeaa taiteilijoita oli saada samaan näyttelyyn.

– Emme olleet kohdanneet sotaa näin läheltä koskaan ennen, emmekä heti ymmärtäneet, kuinka syvän kuilun sota oli synnyttänyt kahden kansalaisuuden välille. Myös Suomessa sota herätti nopeasti rasistista suhtautumista venäläisiin, Kerttu Matinpuro sanoo.

Sodan vuoksi Ukrainassa oli totaalinen kulttuurinen boikotti kaikkea venäläistä kohtaan. Moni ukrainalaistaiteilija kieltäytyi yhteisnäyttelystä siitä huolimatta, että mukaan tulleet venäläistaiteilijat ovat mukana sodanvastaisessa liikkeessä ja koko näyttely tuomitsee hyökkäyssodan jyrkästi. Railo oli liian syvä.

– Ymmärrämme tämän ja kunnioitamme heidän päätöstään, Matinpuro sanoo.

Kolme sarjakuvataitelijaa seisoo ja hymyilee. Taustalla seinällä sarjakuvia.
Yhteisnäyttelyn tuottajat Sanna Hukkanen (vas.) ja Kerttu Matinpuro sekä ukrainalaislähtöinen taiteilija, Yhdysvalloissa asuva Julia Aleksejeva Rauhan kuvitelmia -näyttelyn avajaisissa Kulturhus Björkbodassa vuonna 2022. Kuva: Kultushus Björkboda

Näyttelyn ukrainalaistaiteilijoista toinen asuu Suomessa, toinen Yhdysvalloissa. Venäläistaiteilijoista suurin osa on maanpaossa, kaksi osallistujaa on Venäjällä, mutta oman turvallisuutensa vuoksi he voivat esiintyä näyttelyssä vain salanimellä.

– On tärkeää, että myös sotaa vastustavat venäläistaiteilijat saavat ajatuksiaan esille jossain. Näyttely osoittaa tukensa niin ukrainalaistaiteilijoille kuin venäläisille sodanvastaisille äänille, Hukkanen kertoo.

Matinpurolla ja Hukkasella on paljon yhteyksiä Venäjälle ja Ukrainaan, ja he seuraavat tiiviisti kollegojensa työtä.

– Huomasimme, että sota alkoi nopeasti näkyä heidän töissään. Monen teoksista välittyi myös toive rauhasta, Kerttu Matinpuro muistelee.

Matinpuro ja Hukkanen halusivat tehdä järkyttävässä tilanteessa edes jotain, tarjota tilan käsitellä asiaa ja keskustella.

– Sotaa tällä näyttelyllä ei lakkauteta, siihen emme pysty. Mutta pystymme tekemään edes tämän pienen teon rauhanomaisen yhteyden luomiseksi.

Mies puhuu mikrofoniin, taustalla sarjakuvanäyttelyn töitä.
Ukrainalainen teatteriohjaaja-näyttelijä Juri Jatshenko asuu nyt Kemissä ja hän esiintyi näyttelyn avajaisissa. Jatshenko kertoo, että hän ei voi millään ymmärtää Venäjän toimintaa eikä joidenkin entisten opiskelu- ja työkavereidensa yhteyttä Z-joukkoon. Kuva: Pirkko Kukko-Liedes / Yle

Kemin sarjakuvakeskuksen puheenjohtaja Pirkko Pehkosen mielestä näyttelyyn tuo oman näkökulmansa nimenomaan se, että siinä on sekä ukrainalaisten että venäläisten töitä.

– Mielenkiintoista on myös se, että myös sarjakuvan keinoin voidaan tuoda sota lähelle – niin kauhea kuin se onkin.

Osa teosten teksteistä on englanniksi, osa venäjäksi, mutta katsojien apuna ovat tarkat suomennokset kuvien teksteistä.

Näyttely on kesän 2022 jälkeen ollut esillä jo 14 paikassa, mutta Kemi on toistaiseksi pohjoisin kohde. Rauhan kuvitelmia on esillä Kemin sarjakuvakeskuksessa maaliskuun loppuun saakka.