Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi maanantai-iltana, ettei länsimaiden joukkojen lähettämistä Ukrainaan voida sulkea pois tulevaisuudessa. Hänen mukaansa asiasta ei ole tässä vaiheessa yhteisymmärrystä.
– Keskustelimme kaikesta vapaasti ja suoraan tänään. Tänään ei ollut yksimielisyyttä lähettää joukkoja maahan virallisesti, Macron sanoi. Hänen mukaansa mitään ei kuitenkaan pitäisi sulkea pois.
– Teemme kaikkemme, jotta Venäjä ei voita tätä sotaa, Macron sanoi.
Hän kommentoi asiaa isännöityään Pariisissa tapaamista, jossa 20 Euroopan maata, Yhdysvallat ja Kanada päättivät vahvistaa tukeaan Ukrainalle.
Macron huomautti, että hän ei ole koskaan sanonut, ettei Ranska kannattaisi joukkojen lähettämistä. Sitä hän ei suostunut kommentoimaan, mitkä maat joukkojen lähettämistä harkitsisivat. Macron perusteli nostoaan sillä, että länsi on ollut Ukrainan tukemisessa usein puoli vuotta tai vuoden myöhässä.
Joukkojen lähettämisestä ei ole puhuttu aiemmin julkisesti
Ranska ei ole aiemmin julkisesti puhunut joukkojen lähettämisestä Ukrainaan.
Ranskan yleisradiolle Macron sanoi, että keskustelun tavoitteena oli osoittaa, että kaikki on mahdollista, jos siitä on hyötyä tavoitteen saavuttamiseksi.
– Moni niistä, jotka sanovat ”ei koskaan” olivat samoja, jotka sanoivat kaksi vuotta sitten, ettei koskaan tankkeja, hävittäjiä eikä pitkän kantaman ohjuksia, Macron sanoi Ranskan yleisradion mukaan.
Eurooppa ei esimerkiksi ole saanut vielä toimitettua lupaamiaan miljoonaa tykinammusta. Hävittäjien luovuttamisesta Ukrainaan on keskusteltu sodan alkukuukausista lähtien, mutta vasta muutama yksittäinen kone on saapunut Ukrainaan. Tankkien luovuttamista länsimaat empivät pitkään, mutta lopulta maat päättivät yhdessä antaa moderneja panssarivaunuja. Lännen johtajat pelkäsivät aseluovustusten ärsyttävän Venäjää ja johvan sodan eskaloitumiseen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.
Nato-maat ovat tähän asti pitäneet tarkasti huolta, että niiden joukkoja ei toimi Ukrainassa, vaikka maalle annetaankin aseita. Ukraina ei kuulu Natoon, ja vain Naton jäsenet ovat Naton turvatakuiden piirissä. Venäjä voisi tulkita länsijoukot Ukrainassa Naton väliintuloksi.
Viime kesänä Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh-Rasmussen varoitti, että jos Ukrainalle ei luvata selkeää polkua Nato-jäsenyyteen, jotkut Nato-maat saattavat luvata Ukrainalle joukkoja. Asiasta uutisoi viime kesänä muun muassa the Guardian. Maalle kuitenkin alettiin valmistella tietä kohti jäsenyyttä. Tässä yhteydessä moni maa lupasi Ukrainalle ”turvallisuussitoumuksia”, ja näistä on uutisoitu myös viime viikkoina.
Slovakian pääministeri Robert Fico väitti maanantaina, että useat EU:n ja Naton jäsenmaat harkitsevat sotilaiden lähettämistä Ukrainaan. Hän painotti, että Slovakia ei osallistuisi tähän.
– En voi sanoa, mitä varten tai mitä ne tekisivät siellä, Fico sanoi verkkolehti Politicon mukaan.
Slovakian nykyinen pääministeri on pitkään suhtautunut kielteisesti aseiden luovuttamiseen Ukrainalle. Kun Ficosta tuli pääministeri viime vuoden lopulla, hän teki päätöksen asetoimitusten lopettamisesta.
Tšekin pääministeri Petr Fiala kommentoi tätä sanoen, että Tšekki ei valmistele sotilaiden lähettämistä Ukrainaan.
”Joukot tuskin osallistuisivat taisteluihin”
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä arvioi Ylen aamun haastattelussa, että jos yksittäiset Nato-maat lähettäisivät joukkoja Ukrainaan, se olisi iso päätös. Joukot tuskin osallistuisivat taisteluihin.
– Tuskin ne joukot mihinkään taistelulinjaan olisivat lähdössä. Siellä voidaan olla ehkä jonkinlaisissa tukitehtävissä, vaikka logistista tukea antamassa kauempana varsinaisista sota-alueista, Särkkä sanoo.
Nato-maat lähettäisivät joukkoja todennäköisesti itsenäisesti, eivät missään nimessä Naton lipun alla, Särkkä huomauttaa.
– Silloin Natosta tulisi tämän konfliktin suora osapuoli, ja sitä on kaikin keinoin haluttu välttää.
Lähteet: Reuters, AP, STT-AFP