Kemin uuden sellutehtaan kuivauskaappi on valtava ilmestys. 29 metriä korkeassa laitteessa on vieri vieressä puhaltimia ja huolto-ovia, joista kuivauskoneen osia, kuten kuivauspattereita, pääsee huoltamaan.
– Kuivauspattereiden verkkoihin tarttuu sellupölyä, joka pitää välillä imuroida, selvittää Kemin sellutehtaan johtaja Pekka Kittilä.
Kuivauskaapissa on yli neljäsataa kiertoilmapuhallinta.
– Jos yksi tai vaikka viisi rikkoutuu, niin se ei vielä haittaa prosessia, ellei kyse ole vierekkäisistä puhaltimista. Puhaltimia voidaan korjata tai vaihtaa huoltojen aikaan.
Kuivauskaapin läpi kulkee 1,7 kilometriä hihnaa, joka kuljettaa sellun arkkileikkurille. Kuivauskaappia ennen sellussa on kosteutta vielä 50 prosenttia, ja kuivauksen jälkeen sitä on enää 10 prosenttia.
Sellupaalien pitää olla siistejä
Arkkileikkurin pauke sattuu korviin tulpista huolimatta. Arkkien leikkaamisen jälkeen ne puristetaan siisteiksi sellupaaleiksi, kääritään sellukääreeseen ja sidotaan metallinarulla.
Tämän jälkeen 250 kiloa kappaleelta painavat paalit ovat valmiita asiakkaille toimitettaviksi.
Ei ole aivan sama, millaisissa paketeissa sellu asiakkaille matkaa, sillä asiakkaiden automaattiset järjestelmät on ohjelmoitu käsittelemään tietyllä standardilla pakattua sellua.
Uusi sellutehdas käynnistyi viime syksynä, ja siitä lähtien tehdasta on viritetty täyteen toimintakykyynsä.
– Virittäminen tarkoittaa sitä, että kun prosessissa havaitaan ongelma, etsitään sille tekninen ratkaisu. Sitten nostetaan tuotantovauhtia askel kerrallaan, selventää helmikuussa tehtaan johtajana aloittanut Kittilä.
Esimerkiksi sellumassan käsittelyssä virittämistä vaatii muun muassa sellun massaradan rakenne ja se kuinka paljon massarataa tulee kuivauskonetta edeltävälle viiraosalle, sellumassasta puristetaan ylimääräinen vesi pois.
Sellumassa käyttäytyy eri tavalla raaka-aineesta riippuen. Kemissä keitetään havupuusellun lisäksi myös koivusellu.
– Veden poistoa säätämällä massalle saadaan oikea kestävyys.
Euroopan suurin sellutehdas näkyy kemiläisessä ympäristössä
Euroopan suurin sellutehdas näkyy isona myös pikkukaupungin miljöössä. Tehdas sijaitsee lähellä asutusalueita, ja kaupungin keskustaan on matkaa kolmisen kilometriä. Viime viikolla Yle teki juttua tehtaan valtavista höyrypilvistä, jotka ihmetyttävät kemiläisiä.
Myös tehtaan hajut ja äänet puhuttavat kemiläisiä. Kittilän mukaan hajuttomuuteen pyrkiminen on osa tehtaan viritystyötä.
Melun hallinnan suhteen työt ovat vielä kesken. Kun lumet sulavat, mitataan ympäristön melutaso ja verrataan sitä ympäristöluvan melumallinnokseen.
– Tämän pohjalta alamme ratkaista mahdollisia ongelmia. Ratkaisut ovat hyvin moninaisia. Melua aiheuttavia putkia voidaan eristää tai suunnata uudella tavalla, Kittilä kertoo esimerkkejä.
Tehtaan äänimaailma on muuttunut, sillä toimintoja on tehdasalueelle nyt sijoitettu eri tavalla kuin ennen.
– Puunkäsittelyalue on nyt aivan eri paikassa, ja sieltä kuuluu ääntä eri paikassa kuin ennen. Puunkäsittelyssä on paljon mekaanista käsittelyä, mikä on meluisaa, Kittilä toteaa.
Henkilökunta kokenutta
Virittäminen on myös oppimista, sillä uuden sellutehtaan teknologia on tuliterää. Esimerkiksi Kemin vanhan sellutehtaan kuivauskoneen tekniikka oli kehitetty 1960-luvulla, jolloin massarata eteni 50 metriä minuutissa, kun nyt nopeus on 200 metriä minuutissa.
– Vanhaa ja uutta kuivauskonetta voi verrata vaikkapa vanhaan kuplavolkkariin ja Teslaan. Molemmissa on neljä pyörää ja ratti, mutta paljon muuta yhteistä ei olekaan, Kittilä toteaa.
Kittilän mukaan uuden tehtaan käyttöönottoa on helpottanut se, että Kemissä henkilökunta erittäin kokenutta ja osaavaa.
Kittilälle sekä vanha että uusi tehdas ovat erittäin tuttuja. Nuorena diplomi-insinööriopiskelijana hän teki diplomityönsä Kemissä 2000-luvun alussa, ja on tämän jälkeen tehnyt töitä Kemin lisäksi myös muilla Metsä Groupin tehdaspaikkakunnilla.
Hän oli muun muassa mukana Kemiä edeltävän sellutehtaan rakennusprojektissa Äänekoskella.
Kemin sellutehtaan rakentamisprojektissa Kittilä toimi teknisenä johtajana.
– Onhan se hienoa selluinsinöörille päästä ensin suunnittelemaan uutta tehdasta, sitten rakentamaan ja vielä käynnistämään laitoksen.
