Syyhy riivaa nyt niin monia, että Helsingin kaupunki lähetti siitä Wilma-viestin – kysyimme viisi kysymystä taudista

Syyhy ei ole vaarallinen tauti, mutta hoitamattomana se jatkaa leviämistään.

Syyhyn aiheuttamaa ihottumaa vauvan iholla.
Syyhypunkki kaivaa ihoon käytäviä ja aiheuttaa kutinaa. Syyhyn diagnoosimäärät ovat kasvaneet viime vuosina. Kyse ei kuitenkaan ole valtakunnallisesta epidemiasta. Kuva: AOP
  • Anna Horppu

Syyhytartunnat ovat kasvaneet viime vuosina reilusti.

Esimerkiksi Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaavan HUS-yhtymän alueella syyhypotilaita on niin paljon, että HUS kutsuu vallitsevaa tilannetta pienimuotoiseksi syyhyepidemiaksi.

Helsingin kaupunki jakoi tänään tiistaina Wilman kautta koululaisten vanhemmille yleisen tiedotteen syyhyn oireista ja hoidosta. Tiedote oli otsikon mukaan suunnattu sekä koululaisten että päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille. Päiväkoti-ikäisten vanhemmille tiedote on lähetetty sähköpostitse.

Tiedotteessa todetaan, että syyhyn leviäminen kouluolosuhteissa epidemiaksi on harvinaista. Kaupunki kuitenkin pyytää pienten lasten vanhempia ilmoittamaan päiväkotiin, jos lapsella on todettu syyhy.

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylilääkäri Leif Lakomalta viisi kysymystä syyhystä.

1. Mikä syyhy on?

”Syyhy on ihottuma, joka kutiaa voimakkaasti. Sen aiheuttaa pieni, noin 0,5 millimetrin pituinen syyhypunkki, joka kaivaa käytäviä ihoon. Syyhypunkki voi elää ihossa useita kuukausia. Yleensä syyhypunkki myös lisääntyy kehossa.

Syyhypunkki tarttuu henkilön ikään, kokoon tai muihin tekijöihin katsomatta. Joskus ihmiset eivät uskalla hakea apua oireisiinsa, koska häpeävät syyhyä. Se on turhaa. Syyhyn voi saada kuka tahansa, eikä se ole vaarallinen vaan ikävä tauti.”

Syyhypunkki on kooltaan noin 0,2–0,4 millimetrin kokoinen. Kuva: Yle

2. Miksi syyhyä esiintyy juuri nyt?

”Syyhydiagnoosien määrät ovat lisääntyneet viime vuosina sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Syytä ei tiedetä.

Se voi johtua siitä, että aiheesta puhutaan enemmän ja ihmiset hakeutuvat aktiivisemmin lääkärin vastaanotolle epäillessään syyhyä. Myös terveydenhuollossa aiheesta on enemmän tietoa.

Syyhyä on kuitenkin esiintynyt aina. Tarkkoja lukumääriä syyhydiagnooseista ei ole, koska syyhy ei ole valvottava tai ilmoitettava tartuntatauti.

On mahdollista, että syyhyä esiintyy hieman enemmän talvella, sillä ihmiset viettävät silloin enemmän aikaa sisällä lähekkäin.”

3. Miten syyhy tarttuu?

”Syyhy tarttuu henkilöstä toiseen. Syyhy ei kuitenkaan tartu kätellessä tai halaillessa, vaan pidemmässä kontaktissa.

Syyhy voi tarttua, vaikka oireita ei vielä olisi. Siksi syyhyä esiintyy yleensä samassa taloudessa asuvien kesken tai seksikumppanien kesken.

Lapsi voi saada syyhytartunnan esimerkiksi päiväkodista, jossa pienillä lapsilla voi herkemmin olla pidempiä ihokontakteja muiden kanssa.

Syyhypunkki pystyy elämään muutaman päivän ihmiskehon ulkopuolella, mutta mahdollisuus syyhypunkin saamiseen esimerkiksi tekstiilien pinnoilta tai vaikkapa kuntosalilta on käytännössä hyvin harvinaista.”

Syyhylääkkeitä.
Syyhyn hoitoon tarkoitettavia lääkkeitä apteekissa. Apteekin syyhylääkkeistä ei makseta Kela-korvausta. Kuva: Matias Väänänen / Yle

4. Voiko syyhyn diagnosoida itse kotona?

”Syyhyä ei voi koskaan diagnosoida itse, vaan sen diagnosoiminen vaatii käynnin lääkärin vastaanotolla. Lääkäri tarvitsee syyhyn diagnosointiin omat välineensä. Jos niitä ei ole käytössä, syyhypunkki ja sen kaivamat käytävät voivat jäädä huomaamatta.

Syyhytartunnan saamisesta voi kulua jopa kuukausi siihen, että ihmisellä ilmenee oireita. Syyhy aiheuttaa ihon kutinaa, joka taas voi johtaa ihon rikkoutumiseen. Koska syyhy muistuttaa muita ihosairauksia, kuten atooppista ihottumaa, voi sen diagnosointi olla vaikeaa.

Aikuisilla syyhy aiheuttaa kutinaa yleensä ranteisiin ja sormiin. Lapsilla syyhy voi aiheuttaa kutinaa myös muualle kehoon.”

5. Voiko tautia hoitaa hevosten syyhylääkkeellä?

”Syyhyä tulee hoitaa vain lääkärin suosittelemilla valmisteilla. Esimerkiksi hevosille suunniteltu syyhylääke ei ole tarkoitettu ihmisille.

Ihotautilääkäri suosittelee syyhyn hoitoon permetriinivoidetta ja ivermektiini-nimistä reseptilääkettä. Kumpikin toimivat.

Lääkehoito hävittää syyhypunkit heti, mutta ihon kutina saattaa kestää vielä useita viikkoja. Jos oireet eivät katoa ollenkaan, kannattaa tarkistuttaa, onko tartunnan saanut uudelleen.

Jos lääkäri on diagnosoinut syyhyn, on hoidettava myös muut altistuneet eli samassa taloudessa asuvat ja seksikumppanit. Lisäksi lakanat, vaatteet ja pyyhkeet on pestävä kuudessakymmenessä asteessa. Asunto on myös imuroitava.”

Turkulainen Aada Ramstedt (vas.) kertoi taudistaan aiemmassa Ylen jutussa. Jyväskyläläinen Hans-Peter Schütt (oik.) ja hänen puolisonsa puolestaan elivät syyhykurimuksessa kymmenen kuukautta. Schütt kertoo kokemuksestaan videolla. Video: Jussi Lindroos / Yle

Juttua muokattu 28.2.2024 kello 13.39: Juttuun tarkennettu, kenelle Wilma-viesti lähetetty ja että päiväkoti-ikäisten vanhemmat ovat saaneet tiedotteen sähköpostitse.