Vesijärven pohjasta kairattiin tutkimusnäytteitä Lahdessa

Pohjakerrostumien tutkimus tuottaa tietoa muun muassa siitä, mikä Vesijärven luontainen tila on ollut ja miten se on muuttunut.

Kaksi ihmistä seisoo järven jäällä ja vieressä on mönkijä sekä peräkärry.
Tutkijat työssään 27. helmikuuta Vesijärven jään päällä. Kuva: VesiMon-hankkeen arkisto
  • Petri Niemi

Lahdessa Vesijärven historiaa tutkitaan ottamalla näytteitä pohjakerrostumista.

Tutkijat olivat tiistaina kairaamassa yli 30 metrin syvyydessä olevaa pohjaa Enonselällä.

Sedimenttikerrostumanäytteistä saa selville muun muassa raskasmetallipitoisuuksia. Näytteissä on myös eliöjäänteitä muun muassa vesikirppuja, jotka kertovat menneistä ympäristöolosuhteista.

– Tarkoitus on selvittää, milloin kaupungistuminen on tuonut muutoksen järven tilaan ja miten voimakas se on ollut. Samalla pystytään arvioimaan entistä tarkemmin Vesijärven ekologista tilaa, kertoo paleoekologian dosentti Jan Weckström Helsingin yliopistosta.

Vesijärven tutkimukset ovat osa VesiMon-hanketta, jonka tarkoitus on kehittää uusia tapoja seurata järvien hyvinvointia.

Paleoekologian dosentti Jan Weckström kertoo sedimenttitutkimuksesta

Seuraa Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa ja Ylen verkossa.