Valmistuminen opinnoista kannattaa myös eläkkeen näkökulmasta.
Ammattikoulussa, ammattikorkeassa tai yliopistossa opiskeleminen kerryttää eläkettä. Vaikka uudistus tuli voimaan jo vuonna 2005, on asia monelle vieras, sanoo Eläketurvakeskuksen viestinnän asiantuntija Kimmo Kontio.
Etu koskee vuonna 2005 jälkeen valmistuneita tai valmistuvia.
Moni on saattanut siirtyä vahvasti työelämään jo opiskeluaikana jo, ja samalla opintojen loppuun vieminen on tyssännyt.
Työelämän ampaistessa mukaansa valmistuminen voi tuntua jopa turhalta.
Sitä se ei todellakaan ole, sanoo Eläketurvakeskuksen Kimmo Kontio. Opiskelukin oikeuttaa eläkkeeseen.
– Nuorelle se saattaa tuntua heikolta kannusteelta, että valmistuminen kerryttää myös eläkettä. Näin kuitenkin on: esimerkiksi yliopistotutkinto tuo lisää eläkkeeseen keskipalkkaisen vuosikertymän verran, Kontio laskee.
Kontio korostaa, että jos opinnot jäävät kesken, eläkekertymääkään ei saa lunastettua.
– Olenkin kuullut tarinoita, että osa on runtannut tutkinnon maaliin ihan jo eläkeiän kynnyksellä – tai jopa eläkkeellä. Useinhan eläkettä aletaan miettiä vasta, kun se on enemmän ajankohtaista, Kontio pohtii.
Tutkinnon laajuus vaikuttaa etuun
Tutkinnosta saa eläkettä 857 euron kuukausipalkalla. Edun suuruus määräytyy tutkinnon laajuudesta. Esimerkiksi maisterin eläke kasvaa viiden vuoden opiskeluajalta.
Ammattikorkeakoulusta valmistuminen kasvattaa eläkettä neljän vuoden ajalta ja ammattikoulusta valmistuminen kolmen vuoden ajalta. Myös kandidaatin tutkinto kerryttää eläkekakkua kolmen vuoden verran.
– Lisäksi toki työt opiskeluaikana kerryttävät eläkettä normaalisti. Sen sijaan ylioppilaaksi pääsystä ei eläkettä kerry, Kontio huomauttaa.
Vuoden 2017 alussa voimaantullut työeläkeuudistus laski eläkkeen kartuttamisen ikärajan 17 vuoteen. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on työurien pidentäminen. Työeläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosiansioista.