Asuntojen tarve Suomessa kasvaa merkittävästi vuoteen 2040 mennessä. Etenkin suurilla kaupunkiseuduilla uusien asuntojen tarve voi kasvaa jopa yli puolella miljoonalla.
Taustalla on Suomen väestön väheneminen ja yksinasumisen lisääntyminen.
Asia ilmenee konsulttitoimisto MDI:n ja sen omistavan FCG Finnish Consulting Group Oy:n toteuttamasta selvityksestä.
Uuden asuntotuotannon tarve kasvaa erityisen voimakkaasti, jos 2010-luvulla havaittu asuntokuntien pienenemisen trendi jatkuu.
Tämän takia suurilla kaupunkiseuduilla asuntotuotannon tulisi kiihtyä yli 2010-luvun keskitason, poistuma huomioiden, ja uuden asuntokannan kasvaa 15–30 prosentilla.
Koko maassa uusia rakennettavia asuntoja tarvitaan vuosittain jopa yli 30 000. Sen lisäksi poistuman ja jo olemassa olevan korjausvelan korvaaminen tuottaa noin 25 000 asunnon tuotantotarpeen vuosittain.
– Uuden asuntotuotannon tarve painottuu etenkin yksiöihin ja kaksioihin asuntokuntien keskikoon laskun takia, mutta myös suurempien asuntojen tuotannolle syntyy tarvetta, tarkentaa selvitystä johtanut MDI:n asiantuntija Rasmus Aro tiedotteessa.
Selvitys mallinsi usean skenaarion kautta väestörakenteen ja asuntokuntien muutosten vaikutusta asuntojen tarpeeseen.
Uusien asunto tarve vuonna 2040
| Heikoimman kasvun skenaario | Nopeimman kasvun skenaario |
| 250 000 uutta asuntoa | 560 000 uutta asuntoa |
Uuden asuntotuotannon tarve jää suurimmassa osassa Suomen kuntia vähäiseksi. Uusia asuntoja tarvitaan lähinnä korvaamaan purettavia asuntoja.
Asuntoja on jää tyhjilleen ja vuoteen 2040 mennessä yksittäisissä kunnissa jopa viidesosa asunnoista uhkaa autioitua.
Koululaisten tilatarve vähenee, kun taas hoivakiinteistöjen kasvaa
Hoivakiinteistöjen tilatarve kasvaa kaikilla hyvinvointialueilla väestön ikääntymisen myötä 2020- ja 2030-luvuilla. Tämä voi rasittaa hyvinvointialueiden taloutta.
– Muutos tilatarpeessa on suurin Helsingissä ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, joissa iäkkään väestön suhteellinen kasvu on erityisen voimakasta, korostaa selvitystä tehnyt FCG:n projektijohtaja Taneli Heikkilä tiedotteessa.
Hoivakiinteistöjen tilatarpeeseen vaikuttaa kuitenkin terveiden elinvuosien kehitys. Jos terveiden elinvuosien määrä kasvaa odotetun eliniän myötä, selvityksen mukaan hoivakiinteistöjen tilatarve saavuttaa huippunsa 2030-luvulla ja alkaa vähenemään tämän jälkeen.
Jos taas väestön eliniänkasvu tapahtuu sairaina elinvuosina, tilatarve kasvaa vielä 2030-luvullakin merkittävästi.
Sen sijaan uusien peruskoulu- ja lukiokiinteistöjen tarve kasvaa, mutta vain pääkaupunkiseudulla. Muualla maassa rakentamista tarvitaan lähinnä poistuman korvaamiseen, jos lainkaan.
Merkittävässä osassa kuntia on jo nyt huomattavan paljon neliöitä yhtä oppilasta kohden, ja 2010-luvulla laskeneen syntyvyyden vuoksi koululaisikäluokkien koon voimakas väheneminen jatkuu entisestään.
2020-luvun aikana peruskouluikäisten määrä vähenee jopa 80 000 henkilöllä ja heikko kehitys jatkuu vielä 2030-luvulla.