Vielä neljä vuotta sitten helsinkiläisen Iina Pietarilan, 27, suunnitelma oli selvä. Lähivuosina hän ostaisi oman asunnon yhdessä miesystävänsä kanssa.
Helsingin yliopistossa opiskeleva Pietarila säästi muutaman vuoden ajan rahaa ASP-tilille. Sitten parisuhde päättyi eroon, mikä pani osaltaan asuntohaaveet jäihin.
Sen jälkeen moni muukin asia on muuttunut – ja samalla ajatukset asumisesta.
– Aina on toitotettu, että sitten ostat asunnon ja maksat sitä itsellesi, mutta kyllä vuokralla asuminen tuo paljon vapauksia, Pietarila sanoo nyt.
Ensiasunnon ostajat menettivät myös varainsiirtoverovapautensa vuodenvaihteessa.
Esteeksi on tullut lisäksi joukko uhkia ja pelkoja, joiden lista tuntuu vain kasvavan.
Pietarila on lakannut seuraamasta asuntojen hintoja netistä. Hän ei enää haikaile oman asunnon perään, vaikka saisi valmistuttuaan työpaikan ja säännölliset kuukausitulot.
Hän on alkanut kyseenalaistaa omistamisen tarvetta ylipäätään.
– Olisi hyvä, jos kerrostalon asukkailla olisi esimerkiksi yhteiset työkalut, kuten porakone, eikä kaikilla omaansa.
Siihen hän on tyytyväinen, että ASP-tilille kertynyt usean tuhannen euron pesämuna on tallessa. Sen turvin voisi tehdä vaikka pidemmän reissun jonnekin.
Samalla voisi selkiytyä, missä maassa tai maanosassa hän edes haluaa asua tulevaisuudessa.
Naiset ajattelevat miehiä useammin, etteivät saa lainaa
Asuntolainoja myöntävä Bluestep Bank teetti vuokralla-asuville suomalaisille kyselyn alkuvuodesta 2024. Siihen vastanneista joka kolmas ei uskonut saavansa asuntolainaa. Bluestep Bank tarjoaa lainoja myös sellaisille asiakkaille, joiden maksukyky saattaa olla heikentynyt.
Kyselyyn vastanneista vuokralla asuvista naisista 41 prosenttia ei uskonut saavansa asuntolainaa. Kyselyn miehistä samoin koki 26 prosenttia, eli ero on huomattava.
Naisten suurempaa osuutta selittää todennäköisesti miehiä alempi tulotaso, kerrotaan Bluestep Bankin tiedotteessa.
Toinen isompi ryhmä, joka ei uskonut halutessaan saavansa asuntolainaa, oli 25–44-vuotiaat vuokralla asuvat. Heistä näin koki yli puolet.
Kuitenkin juuri tuossa iässä, opintojen valmistuessa ja siirryttäessä työelämään, suomalaiset tavallisesti hankkivat ensimmäiset asuntonsa.
Iro Researchin tekemään kyselytutkimukseen osallistui tuhat suomalaista. Sen virhemarginaali on enintään +/- 3,2 prosenttiyksikköä.
Ensiasuntoon entistä vanhempana
Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut. Suomessa ensimmäinen asunto ostetaan keskimäärin noin 30-vuotiaana.
– Entistä useampi jättää jopa kokonaan ensiasunnon ostamatta, vaikka se on ollut perinteinen tapa kerryttää varallisuutta, sanoo Bluestep Bankin sivuliikkeen johtaja Petri Matikainen.
Hänen mukaansa asunnon oston lykkääntyminen on eriarvoistava muutos, jonka seuraukset nähdään vasta myöhemmin.
Asuntosäästäjä heitti hanskat tiskiin
Vuokralaiset VKL -yhdistyksen toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo, että vuokralla asuminen on Suomessa yleistyvä asumismuoto.
– Se johtuu muun muassa lainarahoituksen kalleudesta, työpaikkojen keskittymisestä ja siitä, että suomalaiset ymmärtävät, että muuhunkin voi sijoittaa kuin seiniin.
Moni vastaaja koki tavoitteensa karkaavan aina vain kauemmaksi, kun Yle kysyi vuokralla asuvien lukijoiden asuntosäästämisestä.
Yksi vastaajista oli espoolainen osa-aikainen varastotyöntekijä ja opiskelija Jaakko Matero, 30. Hän on hyväksynyt tämänhetkisen elämäntilanteensa ja ajattelee, että hänen on turhaa haaveilla omasta asunnosta.
– On helpompaa elää hetkessä, jos on jo heittänyt hanskat tiskiin, Matero sanoo.
Matero pitää hyvänä, ettei hänen tarvitse stressata korkoja ja yhtiövastikkeita tai niiden nousua. Hänen ei tarvitse huolehtia asunnon arvon laskusta tai ongelmista saada asunto tarpeen tullen myydyksi.
Matero on lakannut miettimästä asuntoon säästämistä.
– Voi elää palkkapäivästä palkkapäivään. Tavallaan se on todella stressaavaa, toisaalta hyvin vapauttavaa.