Käräjäoikeus on antanut tuomiot neljävuotiaan lapsen kuolemasta. Lapsi kuoli väkivaltaisesti viime kesänä Joensuussa.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tänään lapsen kuolemasta tämän äidin ja isäpuolen ehdottomaan vankeuteen.
Isäpuoli Sebastian Simon Daniel Halonen tuomittiin toissijaisten syytteiden mukaan seitsemäksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja törkeästä kuolemantuottamuksesta sekä huumausainerikoksesta ja yllytyksestä varkauteen.
Lapsen äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen tuomittiin ehdottomaan vankeuteen kolmeksi vuodeksi ja seitsemäksi kuukaudeksi varkaudesta, huumausainerikoksesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta.
Halosen vankeusrangaistus muodostuu neljästä rikosnimikkeestä. Oikeuden mukaan Halonen on tuomittava ankarimpaan rangaistukseen törkeästä pahoinpitelystä, mikä tarkoittaa kuutta vuotta ja kuutta kuukautta ehdotonta vankeutta. Törkeästä kuolemantuottamuksesta rangaistus on kolme vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta, mutta sen vaikutus yhteiseen rangaistukseen on vuosi ja kaksi kuukautta vankeutta. Muista rikoksista vankeutta tuli kuukausi. Halonen menettää oikeuden päätöksellä myös alikersantin sotilasarvon.
Myös Rissanen saa törkeästä kuolemantuottamuksesta kolme vuotta ja kuusi kuukautta vankeutta. Muiden syyksi luettavien rikosten vaikutus rangaistukseen on yksi kuukausi vankeutta.
Syyttäjä ei ole vielä päättänyt valittaako tuomiosta.
Tuomion perusteluissa huomioidaan tekojen tahallisuus
Oikeuden päätöksen mukaan Sebastian Halonen on aiheuttanut lapsen palovammat tahallisesti, mutta Halonen on lopettanut väkivallan käytön ennen kuin vammojen vakavuus oli lopullisesti havaittavissa. Oikeus näkee, että Halonen ei ole tarkoittanut tappaa lasta eikä myöskään pitänyt lapsen kuolemaa todennäköisenä. Mainituista syistä Halosen ei katsottu syyllistyneen murhaan tai tappoon, vaikka väkivalta itsessään olikin tahallista.
Kokonaisuudessa katsoen tekoa pidetään törkeänä, koska uhri on ollut täysin puolustuskyvytön ja hänen hyvinvointinsa oli Halosen vastuulla. Vammojen laadusta voidaan päätellä, että pahoinpitely on ollut uhrille erityisen tuskallista.
Halonen on törkeällä huolimattomuudella aihuttanut lapsen kuoleman ja syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen.
Oikeuden mukaan lapsen äiti Muusa Rissanen on osaltaan aiheuttanut lapsensa kuoleman, kun hän ei toimittanut lasta asianmukaiseen hoitoon.
Rissasen ei ole näytetty tehneen lapselleen suoranaista väkivaltaa mutta hän syyllistyi rikokseen, kun hän ei hankkinut lapselle hoitoa. Oikeus katsoo, että Rissanen on väistämättä havainnut lapsen kasvojen palovammat ja myös niiden kehittymisen sekä lapselle nousseen kuumeen. Lisäksi hän on tiennyt isäpuolen käyttäneen huumausaineita, ja jättäneensä lapsen siitä huolimatta Halosen vastuulle.
Rissasen tekoa oikeus pitää kokonaisuudessaan törkeänä, koska Rissanen on ollut ainoa lapsensa kanssa asunut huoltaja ja myös hänen ainoa turvansa. Perusteluissa todetaan, että Rissanen pyrkinyt salaamaan lapsensa kaltoinkohtelun ja täten ottanut tietoisen riskin. Salaamisen motiivina on ollut pelko lapsen huoltajuuden menettämisestä.
Päätös ei ole lainvoimainen.
Syyttäjä: kuolema aiheutettu erityisen julmalla tavalla
Tapausta käsiteltiin helmikuun puolessa välissä kolmen päivän ajan Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa. Syyttäjän mukaan isäpuoli aiheutti lapsen kuoleman vakaasti harkiten ja erityisen julmalla tavalla. Keskeisenä tekovälineenä isäpuoli käytti höyrymoppia, jolla hän aiheutti lapselle laaja-alaisen palovamma rintakehän alueelle ja palovammoja muualle kehoon.
Syytteiden mukaan lasta myös pahoinpideltiin potkien, lyöden tai muuten tylppää väkivaltaa tehden. Tekojen seurauksena lapselle aiheutui verenpurkaumia ja sisäelinvammoja.
Äidin puolustusasianajaja vaati koko syytteen hylkäämistä. Äiti kiisti osallistuneensa väkivaltaan tai tienneensä lapsensa mahdollisista pahoinpitelyistä.
Isäpuolen puolustuksen mukaan hänen suhteensa lapseen oli läheinen, eikä lapsen tahallista vahingoittamista siksi tapahtunut. Kuoleman aiheuttaneet palovammat olivat syntyneet vahingossa lapsen pesemisen yhteydessä. Isäpuolen puolustus vaati syytteen hylkäämistä.
Käräjäoikeus käsitteli asiaa helmikuun puolessa välissä
Käräjäoikeuden 14. helmikuuta tehdyn käräjäoikeuden välipäätöksen mukaan äitiä ja isäpuolta ei voida todennäköisin syin epäillä teosta, josta alin mahdollinen tuomio on ainakin kaksi vuotta. Heidän vangitsemiselleen ei ollut enää perustetta.
Ennen käräjäoikeuden käsittelyä asianomistajana jutussa oleva lapsen biologinen isä vaati, että myös äitiä vastaan nostetaan murhasyyte. Hän vaati myös 15 000 euron rahallista korvausta lapsensa menettämisen aiheuttamasta kärsimyksestä.
Biologisen isän lisäksi rangaistusta ja korvauksia haki lapsen isoäiti, joka oli lapselle erittäin läheinen.
Oikeus ei myöntänyt korvauksia lapsen biologiselle isälle eikä isoäidille.