Täysin häikäilemätön ja poikkeuksellisen julma rikos, joka osoittaa tekijässään täyttä piittaamattomuutta uhrien kärsimyksestä. Uhrien määrällä mitattuna Suomen historian suurin rikosjuttu. Teko, jota vakavampaa ei pysty kuvittelemaan.
Näin syyttäjät kuvasivat Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehtyä tietomurtoa ja potilaiden kiristystä loppulausunnossaan keskiviikkona Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa.
– Millään muulla rikoskokonaisuudella ei ole aiheutettu yhtä paljon kärsimystä -- tekotapa oli poikkeuksellisen julma ja henkisesti raaka tavoiteltuun hyötyyn nähden, syyttäjä Bo-Niklas Lundqvist sanoi.
Syyttäjien mukaan syytetty Aleksanteri Kivimäki metsästi verkossa haavoittuvuuksia, joita voisi hyödyntää. Hän löysi sellaisen Vastaamosta ja sai sen kautta yrityksen potilastietokannan käsiinsä loppuvuodesta 2018, syyttäjät sanoivat.
Syyttäjien mukaan Kivimäki jemmasi tietokantaa kaksi vuotta, kunnes syksyllä 2020 hän ryhtyi kiristämään sillä Vastaamoa ja sen potilaita. Kivimäki myös julkaisi ensin osan ja lopulta vahingossa kaikki potilastiedot nettiin, syyttäjät sanoivat.
”Ei tietoa laillisista tuloista”
Syyttäjät laskivat, että jos kiristäjä olisi saanut haluamansa Vastaamolta ja rikosprosessissa mukana olevilta yli 20 000 Vastaamon asiakkaalta, summa olisi noussut yli 4,5 miljoonaan euroon. Poliisin tietojen mukaan asiakkaista kuitenkin vain 20 maksoi vaaditut 200 euron lunnaat.
Puolustus on kiistänyt, että Kivimäellä olisi ollut taloudellista motiivia tekoon. Syyttäjien mukaan Kivimäki on itsekin tuonut esille kallista elämäntyyliään ulkomailla, vaikka ei ole pystynyt esittämään mitään todisteita tulojensa alkuperästä.
– Mitään ei ole esitetty, joka olisi tuottanut Kivimäelle laillisia tuloja, koskaan, syyttäjä Pasi Vainio sanoi.
Oikeudenkäynti loppuu ensi viikolla
Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.
Syyttäjät hakevat Kivimäelle maksimirangaistusta, joka on seitsemän vuotta vankeutta.
– Tällaista rikosta ei ole koskaan ajateltukaan, kun rangaistuksista on säädetty. Meidän on vaikea kuvitella vakavampaa tekokokonaisuutta. Siksi meidän mielestämme ei ole syytä keskustella mistään muusta kuin maksimirangaistuksesta, syyttäjä Lundqvist sanoi.
Jutun laajuuden takia syyttäjien loppulausunto kesti koko päivän. Viikonloppuna takaisin tutkintavankeuteen viety Kivimäki oli läsnä salissa. Suurimman osan aikaa hän näytti pelaavan pasianssia tietokoneella.
Puolustuksen loppulausunto on vuorossa viimeisenä käsittelypäivänä 8. maaliskuuta, jolloin käräjäoikeus todennäköisesti myös kertoo tuomionantopäivän.
Aleksanteri Kivimäki ehti olla viikon etsintäkuulutettuna ennen tiistaina jatkunutta oikeudenkäyntiä. Näin hänen asianajajansa kommentoi asiaa tiistaina: