Uusilla hyvinvointialueilla on eroja siinä, kuinka nopeasti ne pystyvät leikkaamaan alijäämiään.
Hitaimmin alijäämät näyttävät sulavan entisissä maakunnallisissa sosiaali- ja terveyspiireissä, joissa kuntavetoisesta sote-järjestelmästä siirryttiin pois jo ennen nykyistä sote-uudistusta.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskisen mukaan alijäämien leikkaamisen vaikeudet juuri näillä alueilla johtuvat siitä, että nämä alueet ovat jo pitkälti tehneet ne uudistukset, joita muilla alueilla vasta nyt aloitellaan.
– Meillä ei ole enää päällekäistä hallintoa tai palveluntuotantoa, jota voitaisiin helposti karsia pois. Helpot hedelmät on jo poimittu, Sally Leskinen tiivistää.
Etelä-Karjala siirtyi maakuntavetoiseen malliin sote-palveluissa jo vuonna 2010. Kuntien päällekkäiset sote-palvelut on siis leikattu jo vuosia sitten pois Etelä-Karjalassa.
Useilla muilla hyvinvointialueilla kuntien sote-palveluita ruvetaan yhdistämään ja karsimaan vasta nyt.
–Tämä antaa muille hyvinvointialueille enemmän mahdollisuuksia leikata päällekkäisyyksiä hallinnosta ja palveluntuotannosta, Leskinen huomauttaa.
Terveystaloustieteen emeritusprofessori Markku Pekurinen on samaa mieltä Leskisen kanssa siitä, että hyvinvointialueilla on erilaiset mahdollisuudet leikata kuluja.
– Alueet, joilla on ollut maakunnalliset sosiaali-ja terveyspiirit jo ennen sote-uudistusta, ovat erilaisessa asemassa, koska ne ovat tehneet sopeutustoimet jo aikaa sitten, Pekurinen korostaa.
Alijäämät kasvavat kolmella alueella
Ennen nykyistä sote-uudistusta maakunnallisia sote-piirejä oli Suomessa viisi: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Kainuu ja Päijät-Häme.
Valtiovarainministeriön tietojen mukaan kolmessa näistä alijäämät asukasta kohden kasvavat myös kuluvana vuonna, vaikka yleinen trendi hyvinvointialueilla on laskeva.
Entisistä maakunnallisista sote-piireistä alijäämät kasvavat budjettiarvioiden mukaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja Kainuussa. Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueet arvioivat pystyvänsä vähentämään alijäämäänsä tänä vuonna.
Huono rahoitusmalli
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskisen mielestä sote-uudistuksen rahoitusmalli ei ota tarpeeksi hyvin huomioon entisiä maakunnallisia sote-piirejä, joissa nopeita leikkauskohteita ei enää ole.
– Nykyinen rahoitusmalli ei ota huomioon sitä työtä, mitä on jo tehty, vaan saman tyyppiset säästövelvoitteet koskevat nyt kaikkia, Sally Leskinen sanoo.
Lain mukaan hyvinvointialueen taseeseen kertynyt alijäämä on katettava vuoteen 2026 mennessä. Kunta-ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoi äskettäin Helsingin Sanomille, että hyvinvointialueille ei ole tulossa lisäaikaa tai lisärahaa, vaan niiden pitää täyttää vuoden 2026 tavoite nykyisellä rahoituksella.
Sally Leskisen mukaan näin nopea säästövelvoite on kohtuuton ainakin Etelä-Karjalan hyvinvointialueelle.
– Meidän pitäisi säästää kolmessa vuodessa noin 120 miljoonaa euroa. Se vastaa yli 25 prosenttia meidän vuosittaisista toimintakuluista ja puolta henkilöstömenoista. Se on aivan absurdia, Sally Leskinen sanoo.
Leskisen mielestä liian nopea säästötahti sotii myös koko sote-uudistuksen ajatusta vastaan, jossa tarkoituksena oli tehdä uudistuksia järkevällä tavalla, eikä vain leikata palveluja.
– Nykyinen malli johtaa siihen, että palveluita joudutaan pahimmassa tapauksessa leikkaamaan epätarkoituksenmukaisella tavalla.
Lisäaikaa tarvitaan
Leskisen mukaan Etelä-Karjala pystyy saamaan hyvinvointialueen kulut kuriin ja talouden tasapainoon, mutta järkeviin pitkäkestoisia tuloksia tuottaviin uudistuksiin tarvitaan enemmän aikaa.
– Meidän arvio on, että aikaa tarvittaisiin vuoteen 2030 saakka. Siihen mennessä kertyneet alijäämät on mahdollista kattaa ja päästä oikealle talousuralle, Leskinen sanoo.
Leskisen mukaan säästöjä Etelä-Karjalassa on tarkoitus saada aikaan erityisesti vahvistamalla asiakasohjausta. Tämä tarkoittaa sitä, että palvelujen käyttäjät pyritään saamaan heti alusta lähtien oikealle palveluntuottajalle.
– Pyrimme mahdollisimman paljon välttämään turhaa päällekkäistä työtä, Leskinen sanoo.
Lisäys 4.3. klo. 14.19. Maakunnallisiin sote-piireihin lisätty Päijät-Häme.