Peruskoulujen ja lukioiden kiinteistöjen tarve vähenee kovaa vauhtia vielä tämän vuosikymmenen aikana, kun Suomen väestörakenne muuttuu. Kunnat ovat pulassa tyhjentyvien rakennustensa kanssa, sillä neliöiden tarve vähenee miljoonilla vuoteen 2040 mennessä.
Kuntaliiton tuore tulevaisuusraportti kertoo, että sivistyskiinteistöjen tilan tarve vähenee joillain alueilla jopa dramaattisesti. Pelkästään peruskoulussa olevien määrä supistuu 80 000 henkilöllä vuosien 2022–2030 aikana. Koulujen tilan tarve vähenee 1,4 miljoonaa neliötä jo vuoteen 2030 mennessä.
Tarve laskee lähes kaikissa Suomen kunnissa, mutta erityisen voimakas muutos on Itä- ja Keski-Suomen maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa.
Kaupunkien ja kuntien omistamat rakennukset ovat olleet jo pitkään ongelmissa: esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja on joutunut evakkoon sisäilmaongelmien vuoksi.
Ennen rakennettiin isot koulut ja kunnantalot, mutta ei enää. Homehtuneille rakennuksille on vaikea löytää uutta käyttöä, ja EU:n velvoittavat uudet energiadirektiivit vaikeuttavat tilannetta entisestään. Korjaaminen on kallista.
Myös sotekiinteistöt autioituvat. Niistä 30–50 prosenttia jää tyhjilleen ja kunnat ilman vuokratuloja vuoteen 2030 mennessä.
– Tässä on syntymässä valtava määrä tyhjiä neliöitä. Seinistä on tullut Suomessa jo huolestuttava ongelma, koska kuntien tulopohja rapautuu, sanoo Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupungilla on 36 000 tyhjää neliötä. Tyhjä tila kasvaa, jos 16 000 neliön kokoinen Viipurintien terveyskeskus hiljenee.
Keskustassa oleva vanha kaupungintalo on jo päätetty laittaa kylmilleen, koska ylläpitokustannukset ovat miljoonaluokkaa vuodessa. Monilla rakennuksilla saattaa olla yhä myös vanhoja rahoituskustannuksia.
– Toivottavasti saamme vielä kaupungintalon paikalle hyvää ja kestävää kaupunkia ja lisää mahdollista pysäköintitilaa. Tuskin kukaan halusi, että meidän kaupungintalomme homehtui, sanoo kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen.
Kansallisomaisuus rapautuvissa seinissä
Kuntaliiton Mikko Simpanen on syystä huolissaan kansallisomaisuudesta eli rakennuksista. Niiden yhteishinnaksi on laskettu 30–40 miljardia euroa.
– Tämä on surullista. Kun raporttia katsoo, seinille ei ole tulevaisuudessa tarvetta, jos emme keksi niille uutta käyttötarkoitusta. Painopisteet ovat muuttuneet ja seinät rapautuvat. Purkupallo alkaa heilahtaa. Vetää ainakin minut hiljaiseksi, Simpanen sanoo.
Kuntaliitto on tarjoamassa halukkaille kunnille ja kaupungeille uutta kiinteistöverkostohanketta, josta löytyy työkaluja kiinteistöjen määrän ja esimerkiksi tulevien EU:n energiadirektiivien hallintaan.
Rakennusten suojelupaineet kasvavat
Kaikkia rakennuksia ei voida purkaa. Suojelupaineet voivat olla suuria, vaikka käyttötarkoitusta ei löytyisikään.
Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen sanoo, että olisi ekologista keksiä uutta käyttöä ja jatkaa elinkaarta, mutta suojelu usein rajoittaa, mitä kiinteistöllä voi tehdä.
Kuntaliiton Mikko Simpanen myöntää, että ongelma on pahenemassa muuallakin: isojen rakentamisneliöiden aikakausi on tullut suojelupäätösten piiriin.
– Siinä on painimista: tyhjät museoidut rakennukset.
Samaan aikaan Suomen väestö kuitenkin ikääntyy ja vanhukset tarvitsevat hoivapaikkoja seinien sisällä. Kuntaliiton raportin mukaan erityisryhmien palveluasuntojen tarve on suurta. Se kasvaa jokaisella hyvinvointialueella ja koko Suomessa 2020-luvulla peräti 300 000 neliötä.
