Murrosikä on isojen muutosten ja myllerrysten aikaa, joka saa nuoren helposti hämmennyksiin. Muutoksia tulee kehon lisäksi myös ajatteluun ja tunteisiin.
Tässä vaiheessa nuori saattaa lopettaa jonkin pitkäjänteisen harrastuksen, vaikka siitä olisi saanut aiemmin paljonkin hyötyä ja hupia.
Psyykkisen valmennuksen asiantuntijana Lapin urheiluakatemiassa työskentelevällä Joona Vazanalla on työssään hyvä näkymä murrosiän vaikutuksiin, sillä urheiluakatemiassa on nuoria 7. luokalta aina korkeakouluopiskelijoihin asti.
Vazana korostaa tunnetaitojen merkitystä murrosikäisillä.
– Siinä vaiheessa voi tulla paljon tosi haastavia tunteita, kun aletaan haastaa vanhempia ja hakemaan omaa paikkaa. Ja mielenkiinnon kohteet voivat luontaisestikin vaihtua.
Vazanan mukaan tunnetaitoja tulee opetella jo ennen murrosikää, mutta murrosiässä on tärkeää, että nuori oppii pärjäämään niiden haastavienkin tunteiden kanssa, mitä siihen kuuluu.
Urheilusta lisähaasteita murrosiän päälle
Kilpaurheilun (ja muiden vaativien harrastusten) harjoittajille tulee murrosiässä usein sellainen tilanne, että pitää tehdä valintoja harrastuksensa suhteen: olenko tosissani vai en?
– Monesti murrosiässä nuoret alkavat tekemään valintoja. Mihin lajiin keskityn ja panostanko urheiluun entistä enemmän, jolloin treenimäärät kasvavat? Tämä aiheuttaa luontaista drop-outia.
Vazanan mukaan harrastukset antaisivat murrosikäisille nuorille paljonkin, jos niissä vain pystyy pysymään kiinni.
– Urheilu tai mikä tahansa harrastus voi parhaassa tapauksessa antaa mahdollisuuden toteuttaa itseään. Sitä kautta voi kokea onnistumisen kokemuksia. Ja urheilusta voi saada myös turvallisia aikuisia nuoren elämään, jos sukset menevät ristiin omien vanhempien kanssa.
Harrastuksista löytyy usein myös samanikäisiä kavereita, joilta nuori saa vertaistukea.
– Kaveripiiri on monesti tosi merkityksellinen asia, joka saa nuoria jaksamaan ja pysymään murrosiän yli urheilussa. Parhaimmillaan se on sosiaalisesti mukavaa yhdessä tekemistä, jossa nuori kokee onnistumisen kokemuksia.
Miten motivoida nuorta?
Samalla tavoin kuin tunnetaitojen opettelu, harrastuksiin pitäisi kannustaa jo lapsena, Vazana sanoo.
– Tutkimuksessa on todettu, että kodin suhtautuminen harrastuksiin, vaikkapa liikuntaan, on ihan keskeistä siinä, miten nuori itse motivoituu niihin. Sitten murrosiässä on tärkeää, että vanhemmat tukevat ja kannustavat, mutta pysyvät sopivalla etäisyydellä siitä harrastuksesta.
Etäisyyden ottaminen ei Vazanan mukaan kuitenkaan tarkoita täyttä passiivisuutta.
– Välillä vanhempien pitää myös rohkeasti uskaltaa vähän työntää sitä nuorta, kun nuoren mieliala ja mielipiteet voivat vaihdella. Että ei ehkä liian helpolla päästetä nuorta vaihtamaan harrastusta, koska siinä vaiheessa tunteet vielä vievät sen verran vahvasti.
Toinen ääripää on se, että vanhempi alkaa vaatia liikaa nuorelta, varsinkin jos vanhempi on aktiivisesti mukana harrastuksessa esimerkiksi vapaaehtoisena työntekijänä tai valmentajana.
– Totta kai esimerkiksi liikunta ja urheilu on Suomessa sellaista, että valmentajia on aika vähän ja jompikumpi vanhemmista voi olle esimerkiksi valmentaja. Mutta silloin nuoren kanssa tulee kotona keskustella ja sopia roolit ja rajat.