Apulaisoikeuskanslerin mukaan Kemijoen kalatalousvelvoitteen käsittelyssä on kestänyt liian pitkään. Kemijoen kalatalousvelvoitehakemuksen käsittelijätkin ovat ehtineet vaihtua seitsemässä vuodessa. Osa on päässyt jo eläkkeelle, osa siirtynyt toisiin tehtäviin.
Venyneestä käsittelystä kanteli oikeuskanslerille muun muassa vaelluskalayhteyden palautusta ja kalatievelvoitteen asettamista vesivoimayhtiöille kannattava kansalaisjärjestö Villiohi ry.
Kantelijoiden mukaan viranomaisen olisi pitänyt toimia viivyttelemättä.
Lapin ely-keskuksen hakemuksessa vaaditaan voimalaitosyhtiöitä järjestämään vaelluskaloille, kuten lohelle, pääsy Kemijoen voimalaitosten ohi. Tavoite on mahdollistaa kaloille pääsy merestä Kemijokeen ja sieltä Ounasjokeen lisääntymään ja takaisin mereen kasvamaan.
Ounasjoki on valjastamaton ja siinä sivujokineen on tuhansia kilometrejä riittävästi virtaavaa vettä vaelluskalojen kutupaikoiksi ja poikasten kasvuun. Myös vaelluskalojen paluu mereen pitäisi hakemuksen mukaan järjestää.
Lapin ely-keskuksen hakemusta tukevien Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan kalateiden rakentaminen on perusteltua ja pyrkimystä parantaa Kemijoen vesistön ekologista tilaa.
Vesivoimayhtiöt vastustavat kaikin keinoin
Vesivoimayhtiöt Kemijoki oy ja Pohjolan voima oy ovat vastustaneet kalatievelvoitetta uutterasti pitkillä asianajokirjelmillä.
Voimalaitosyhtiö Kemijoki oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen vannoi seitsemän vuotta sitten Ylen haastattelussa yhtiön tekevän kaikkensa, jotta ely-keskuksen hakemusta ei hyväksytä.
Voimalaitosyhtiöiden mukaan ne menettäisivät sähköstä saamiaan tuloja, kun joutuisivat juoksuttamaan vettä kalateille.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen moittii, että asian käsittelyaika on ollut huomattavan pitkä asian laatu ja laajuus huomioonotettunakin.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan aluehallintoviraston prosessinjohto ei ole tukenut asian viivytyksetöntä käsittelyä.
Päätöksestä ilmenee, että aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen johtajana vuonna 2017 ollut Erkki Kantola asetti teollisuushankkeiden lupahakemuksia tärkeysjärjestyksessä kalatalousvelvoitteen käsittelyn edelle.
”Vastuualueen edellinen johtaja oli priorisoinut isoja teollisuuden uudisinvestointihankkeita.”
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Erkki Kantola oli arvioinut, että Lapin ely-keskuksen hakemassa kalatalousvelvoitteen muutosasiassa ”ei ollut sellaisia erityisiä tekijöitä, että sen käsittelyä olisi pitänyt priorisoinnilla kiirehtiä” suhteessa muihin vireillä olleisiin hakemuksiin.
Aluehallintoviraston selvityksen mukaan ”vastuualueen edellinen johtaja (Kantola) oli priorisoinut isoja teollisuuden uudisinvestointihankkeita.”
Kantola on virkatehtävien välillä ollut useiden kaivoshankeyhtiöiden palveluksessa. Taannoin Erkki Kantola erosi aluehallintoviraston virasta ja on nykyään Suhangon kaivoshankkeen johtotehtävissä.
Aluehallintoviraston kantelusta antaman selvityksen mukaan uusi avi-johtaja Sami Koivula vauhditti Ely-keskuksen hakemuksen käsittelyä viime syyskuussa. Tämä tapahtui sen jälkeen kun viivyttelystä oli kanneltu oikeuskanslerinvirastoon.
Aluehallintovirasto on arvioinut, että kalatalousvelvoitehakemus ratkaistaan tänä vuonna.
Kemijoki on Suomen pisin joki ja suurin jokiekosysteemi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kemijoen vesistössä on sivujokineen lähes 26 000 kilometriä vähintään kaksi metriä leveää virtaava uomaa.