Teollisuushallin katto romahti Kihniössä – painavaa lunta voi kertyä vielä parin viikon ajan

Lumikuormat koettelevat kattorakenteita, mutta asuintaloissa suurimmat vaaranpaikat ovat talojen seinustoilla.

Kaksiosainen kuva, jossa toisessa kuvassa on osittain painunut teollisuushallin katto ja toisessa kuvassa talvisena päivä kuvattu asuintalorivistö.
Pirkanmaalla Kihniössä listamaalamon katto ei kestänyt lumen painoa. Omakotitaloasujilla riskit vastaavaan ovat onneksi pienemmät. Kuva: Juha Kokkala, Jani Aarnio / Yle
  • Laura Hart
  • Sanni Isomäki

Alkava kevät ja sen tuoma lämpötilan nousu tekevät lumesta nyt erityisen raskasta. Painavat lumikuormat ovat riski isompien rakennusten kattorakenteille.

Esimerkiksi sunnuntaina lumikuorma painoi kasaan puuteollisuushallin katon Pirkanmaalla. Kyseessä on Kihniössä sijaitseva listamaalaamo, joka on kooltaan noin 700 neliömetriä. Paikalla ei ollut onnettomuuden sattuessa työntekijöitä.

Suomen ympäristökeskus varoitti jo aiemmin lumikuormasta eri puolilla Suomea.

Esimerkiksi lauantaina uutisoitiin, kuinka vanhan teollisuushallin katto oli romahtanut alas Oulaisissa Pohjois-Pohjanmaalla. Kajaanissa pallohallin katto painui lumen painosta lommolle jo aiemmin.

Kihniöläisestä yrityksestä kerrottiin Ylelle maanantaina, että vahingoittunut katto täytyy käytännössä purkaa.

Suurimmat lumikuormat Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemen mukaan hallien katoilla ensimmäiset ongelmat syntyvät, kun lumikuorma on sadan kilon kieppeillä.

Tosin silloin saattaa olla kyse myös suunnittelu- tai rakennusvirheestä.

– Vaatimus kuitenkin on, että niiden pitäisi kestää reilusti yli 200 kiloa, Myllyniemi sanoo.

Suurimmat lumikuormat ovat juuri nyt Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, missä lumi painaa jo paikoin yli 200 kiloa neliömetrillä. Lunta on keskimääräistä selvästi enemmän, mutta erityisen poikkeava tilanne ei Myllyniemen mielestä ole.

– Pari kertaa vuosikymmenessä on tällaista.

Harri Myllyniemi katsoo kameraan.
Tämän talven lumikuorma ei vielä lähentele 2010-luvun alun huippulukemia, jolloin Uudellamaallakin päästiin 150 kiloon neliöllä, muistelee tutkija Harri Myllyniemi. Arkistokuva vuodelta 2023. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Myllyniemen mukaan lunta saattaa kertyä vielä lisää muutaman viikon ajan. Tosin mitään runsaita sateita ei ole näkyvissä.

Lapissa voi jossain paikoissa olla jonkin verran keskimääräistä vähemmän lunta. Etelärannikon nietokset ehtivät myös osittain sulaa helmikuun lämpöasteiden seurauksena.

Kotioloissa katseet räystään alle

Painava lumi tuo riskinsä isoille hallirakennuksille, mutta asuintaloissa tilanne on onneksi toinen. Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palopäällikkö Mika Kupiainen ei omalta uraltaan muista tilannetta, jossa asuinrakennuksen katto olisi lumikuormasta sortunut.

– Meillä Suomessa asuinrakennusten katot ja rakenteet kestävät lumikuorman aika hyvin.

Sen sijaan huomiota kiinnittää kiinnittää siihen, mistä lumet tulevat alas. Niin kaupungissa liikkuessa kuin oman talon ympäristössä täytyy muistaa, että räystään alla voi piillä vaara, kun lumi tulee alas.

– Keväällä perheen pienimpien leikkipaikka ei siis ole siinä ulkoseinän laidalla, Kupiainen huomauttaa.

Omakotitalooja Petsamon kaupunginosassa Tampereella.
Asuinrakennusten katot kestävät lumikuormaa paremmin. Kuvituskuva. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Helmikuun lämpöaalto poikkeuksellinen

Kaiken kaikkiaan talvi on ollut tutkija Harri Myllyniemen mukaan runsasluminen.

Eron aiempiin 2000-luvun vastaaviin talviin teki helmikuun puolivälin melko voimakas lämpöaalto, mikä toi sulamisvesien myötä haasteita erityisesti taajama-alueille.

– Etelärannikolla tällaiset sulamiset keskellä talvea ovat aika tavallisia, mutta ne ovat yleensä tapahtuneet vähälumisina vuosina, jolloin on satanut vettä yleisemminkin.

Myllyniemi toteaa, että jos tällaista olisi tapahtunut 80-luvulla, se olisi ollut hyvin poikkeuksellista.

– Nyt se on uusi normaali.