Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tänäkin keväänä yhteishaussa opiskelijaksi haluavia on enemmän kuin aloituspaikkoja on tarjolla.
Ida Kilpeläinen, 25, on yksi heistä, jolle unelmien opiskelupaikan ovet pysyivät kiinni pänttäämisestä huolimatta. Kilpeläinen kävi jopa kolme kertaa valmennuskurssin päästäkseen opiskelemaan.
– Hain neljä kertaa eläinlääkikseen. Neljännellä kerralla pääsin lähimmäksi, varasijalle 19, kertoo Kilpeläinen.
Toistuvat epäonnistumiset latistivat eläinlääkärin ammatista haaveilevaa naista.
– Se tuntui pahalta – erityisesti ensimmäisinä hakuvuosina, kun teki ihan hirveästi töitä ja silti jäi kauas sisäänpääsyrajoista.
Lopulta jatkuva hakeminen sai riittää.
– Ajattelin, etten jaksa enää viettää vuosia opiskellen vain pääsykokeisiin. Aloin pohtia muita vaihtoehtoja.
Kilpeläinen päätyi opiskelemaan maataloustiedettä Helsingin yliopistoon. Opiskelua kesti kaksi vuotta. Taustalla kyti kuitenkin edelleen ajatus haaveammatista. Hän päätti lähteä vielä kerran tavoittelemaan unelmaansa.
Katso yhteishakukoneesta, mille aloille pääsee helpoiten opiskelemaan tai mihin on puolestaan vaikein päästä.
Kevään yhteishaun kovin kilpailu lääkikseen
Opetushallituksen mukaan kovin kilpailu aloituspaikoista käydään lääketieteissä, jossa on liki kymmenen hakijaa aloituspaikkaa kohden.
Maaliskuun lopussa päättyneessä yhteishaussa vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on luonnontieteellisille aloilla ja tekniikan sekä kasvatusaloilla, joissa hakijoita on noin kolme aloituspaikkaa kohden.
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 144 300 hakijaa, mikä on noin 2 300 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 51 000 aloituspaikkaa.
Unelma toteutuu – mutta sillä oli hintansa
Kilpeläinen alkoi pohtia eri vaihtoehtoja unelman toteuttamiseen – sitten hänelle välähti mieleen valmennuskurssin opettajan sanat.
– Valmennuskurssin opettaja sanoi, että teistä kaikista tulisi loistavia lääkäreitä ja eläinlääkäreitä, mutta valitettavasti kaikki ei tule pääsemään lääkikseen. Jos teillä on mahdollista, lähtekää ulkomaille opiskelemaan.
Kilpeläinen päätti hakea Tarttoon Viroon, koska se on lähellä Suomea.
– Ensin piti sumplia raha-asiat kuntoon.
Tartossa eläinlääketieteellisessä opiskelu maksaa 9 400 euroa vuodessa ja opinnot kestävät kuusi vuotta, eli hintaa opiskelulle tulee noin 60 000 euroa.
– Minulla ei ollut säästöjä. Äitini työskentelee sairaanhoitajana, ja hän on aina ollut yksinhuoltaja. Ei hän pystynyt tällaista rahoittamaan.
Kilpeläinen otti yhteyttä isäänsä, joka oli ollut vähemmän mukana hänen elämässään.
– Isä halusi tukea minua taloudellisesti. Se oli avainasia, miksi pystyin hakemaan tänne.
Eläinlääkiksen ovet avautuivat
Nyt Ida Kilpeläinen opiskelee ensimmäistä vuotta eläinlääketieteellisessä Tartossa.
Kilpeläinen haki Tarttoon kansainvälisen BMAT-testin avulla. Testin lisäksi Kilpeläisen piti kirjoittaa motivaatiokirje sekä avoin hakemuskirje, jossa kertoo itsestään.
– Se oli ihanaa, että sai kertoa jotain muuta itsestään kuin vain koetuloksia. Se on työhakemustyyppinen kirje, jossa voi kertoa koulutustaustastaan, työkokemuksestaan ja persoonallisuudestaan, Kilpeläinen kuvailee.
Muokattu 4.4.2024 kello 18.26: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.