Asuntolainojen tavallisin viitekorko on hivuttautunut viime viikot ylöspäin ja alkanut lähestyä jopa neljää prosenttia, mutta nyt alkaa asuntovelallista piinaava nousu päättyä.
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerichin mukaan kahdentoista kuukauden euribor-korko alkaa olla tasolla, josta se lähtee vähitellen laskemaan.
– Euriborilla ei ole enää hirveästi nousuvaraa. Korko voi heilua päivittäin molempiin suuntiin, mutta kyllä todennäköisesti seuraava suurempi liike tulee olemaan alaspäin.
Euroopan keskuspankki EKP julkaisee huomenna talousennusteensa ja kertoo tulevasta korkolinjastaan. Markkinoilla odotetaan, että ohjauskorkoon ei vieläkään kosketa, mutta sen sijaan pääjohtaja Christine Lagarden jokaista sanaa kuunnellaan tarkasti.
Jo viime vuoden lopulla markkinat alkoivat odottaa, että ennätystasolle hilatut EKP:n ohjauskorot alkaisivat laskea nyt keväällä. Sen takia markkinakorot alkoivat laskea vuoden vaihteessa ripeästi. Euribor laski kuukaudessa yli neljästä prosentista 3,5 prosenttiin.
Inflaation eli yleisen hintojen nousun talttuminen ei kuitenkaan ole ollut niin vakaata kuin keskuspankki halusi. Jäähdyttääkseen taloutta lisää Lagarden ei kuitenkaan täytynyt kiristää entisestään korkoruuvia, lopulta pelkkä puhuminen riitti.
Markkinakorot lähtivät uudelleen nousemaan ja vuoden vaihteessa nähdystä laskusta puolet on kiritty takaisin.
Nyt markkinoilla odotetaan, että kevään sijasta EKP alkaa laskea ohjauskorkojaan kesäkuussa. Keskuspankki seuraa inflaation lisäksi erityisesti palkkojen kehitystä, jota se on pitänyt viime aikoina liian reippaana hintojen nousua ruokkivana voimana.
Koko euroaluetta koskeva palkkatieto on EKP:n käytössä huhtikuussa.
– Kesäkuussa on ensimmäinen EKP-kokous, jossa tämä laajempi data on käytettävissä, von Gerich perustelee odotusta ohjauskoron laskemisen ajankohdasta.
Suomen taloustilanne ja inflaatio ovat viilentyneet jo niin paljon, että korkojen laskeminen sopisi tähän tilanteeseen hyvin. Suomi on suhdannekehityksessään monia muita euromaita edellä ainakin osin siksi, että Suomessa sekä kotitalouden että yritykset suosivat vaihtuvakorkoisia lainoja.
Suomi on niin sanotusti korkoherkempi kuin muut euromaat. Täällä siis korkojen nostot ja laskut heijastuvat todelliseen talouteen nopeammin kuin niissä maissa, joissa lainojen korko pysyy samana vaikkapa koko kymmenen vuoden laina-ajan.
Mutta euroalueella korot pitää säätää kokonaisuuden perusteella.
– Voi sanoa, että Suomen talous kaipaisi tällä hetkellä matalampia korkoja kuin euroalueen keskiarvo, von Gerich sanoo.