Hyökkäyssota ja lännen asettamat pakotteet nakertavat pikkuhiljaa Venäjän taloutta.
Yksi osoitus siitä näkyy Venäjän öljyrahastossa eli niin sanotussa Kansallisen hyvinvoinnin rahastossa. Valtion budjetit ovat painuneet sodan aikana miinukselle, ja Venäjä on turvautunut pahan päivän rahastoonsa alijäämien kattamiseksi.
Nyt rahastossa on noin 60 miljardia Yhdysvaltain dollaria vähemmän kuin ennen helmikuun 2022 suurhyökkäystä Ukrainaan. Jäljellä on enää alle puolet sotaa edeltäneen ajan varoista.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos BOFIT:sta toteaa, että käytettävissä olevat varat vastaavat alle kolmea prosenttia Venäjän arvioidusta bruttokansantuotteesta kuluvalle vuodelle.
– Se tarkoittaa, että tämän vuoden suunniteltu budjettialijäämä pystytään kattamaan ihan hyvin, mutta sen jälkeen ne likvidit varat on sieltä likipitäen käytetty pois.
Likvidit varat tarkoittavat sellaisia varoja, joita Venäjä pystyy käyttämään heti. Käytännössä kyse on ulkomaisista valuutoista ja kullasta.
Rahastossa on muita varoja vielä useita kymmeniä miljardeja dollareja enemmän, mutta ne on sidottu esimerkiksi pitkäaikaisiin investointeihin. Niitä Venäjän hallinto ei siis pysty käyttämään budjettivajeidensa kuittaamiseen lyhyellä aikavälillä.
Venäjä on kerryttänyt öljyrahastoaan vuosien ajan öljyviennistä saamistaan tuloista.
Mitä rahaston tyhjenemisestä seuraisi?
Tulevaisuudessa Venäjä ei siis pystyisi enää kuittaamaan budjettialijäämiään öljyrahaston varoilla. Käytettävissä olevat varat ehtyisivät nykyisellä käyttötahdilla suunnilleen vuoden 2025 keväällä.
Suomen Pankin Solanko toteaa, että se sekä olisi että ei olisi iso juttu Venäjälle.
Ongelma ei olisi iso siinä mielessä, että varojen ehtyminen ei juuri vaikuttaisi Venäjän kykyyn käydä sotaa.
– En oikein usko, että sotimiseen olisi suoraa vaikutusta, koska sota ja sodan päämäärät näyttävät nyt olevan Venäjälle se talouspolitiikankin ykkösprioriteetti, Solanko toteaa.
Sotaan presidentti Vladimir Putinin hallinto siis raapii rahat kasaan joka tapauksessa. Samalla se kuitenkin joutuu tekemään muita itselleen ikäviä valintoja.
Jatkossa Venäjä joutuisi siis leikkaamaan menojaan, kiristämään verotusta tai ottamaan lainaa. Käytännössä hallinto valitsisi todennäköisesti yhdistelmän kaikista näistä toimista.
– Siinä mielessä tämä on suuri asia, että muut keinot, eli menojen leikkaaminen, verojen nostaminen ja velanotto ovat kaikki sellaisia toimia, joita hallinto ei haluaisi tehdä.
Kallista velkaa? Leikkauksia hallinnon tukijoille?
Venäjän keskuspankin ohjauskorko on tällä hetkellä huippukorkea, jopa 16 prosenttia.
Valtion velan korkotaso asettuisi lähelle ohjauskoron tasoa. 16 prosentin korkotasolla velka olisi valtiolle huippukallista.
Solanko arvioi, että hallinto todennäköisesti odottaisi korkotason laskevan, ennen kuin se ryhtyisi ottamaan velkaa. Se edellyttäisi sitä, että nyt 7,6 prosentissa huiteleva inflaatio hellittää.
– Jos siihen päädyttäisiin, että velkaa otetaan tällaisella korkotasolla, niin valtion menoista täytyisi varata osa velanhoitokustannuksiin.
Toinen vaihtoehto on, että Venäjä kiristää verotusta tai leikkaa menojaan.
Solanko arvioi, että sotamenojen ohella Putinin hallinto haluaa turvata eläkkeet ja sosiaalietuudet. Etenkin eläkeläiset ovat Putinille tärkeä kannattajaryhmä.
– Kun poliittinen tilanne on hieman epävarma, ja on epäilystä siitä, että kuinka laajasti kansa todellisuudessa hallintoa kannattaa, niin erilaiset sosiaalituet on luultavasti aika helppo tapa pitää huomattavaa osa kansasta kohtuullisen tyytyväisenä.
Mitä mahdolliselle leikkauslistalle sitten voisi päätyä?
– Jäljelle jää esimerkiksi koulutus, terveydenhuolto, infrastruktuuri-investoinnit ja vastaavat menot, Solanko vastaa.
Tähän mennessä Venäjä on jo kiristänyt verotustaan sodan aikana. Kansalaiset ovat kuitenkin välttyneet toistaiseksi leikkauksilta.
Laura Solanko vieraili viime vuonna Ylen Uutispodcastissa: Miksi Venäjän talous kasvaa pakotteista huolimatta?