Wolt- ja Uber-kuskien ja muiden alustatyötä tekevien työn pelisäännöt ovat selkiytymässä. EU:n työ- ja sosiaaliministerit pääsivät maanantaina sopuun pitkään valmistellusta alustatyödirektiivistä.
EU-parlamentin on tarkoitus äänestää direktiivistä ensi kuussa. Sen jälkeen jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa panna se täytäntöön.
Vuosien ajan on kiistelty, ovatko esimerkiksi alustatyötä tekevät itsensä työllistäviä yrittäjiä vai alustayhtiöiden työntekijöitä.
Asiasta on väännetty paitsi EU-tasolla, myös Suomen sisällä. Suomessa peistä on väännetty oikeusteitse ainakin Woltin lähettien asemasta.
Helmikuun lopussa Hämeenlinnan hallinto-oikeus linjasi, että Wolt-lähetit ovat yrittäjiä, eivätkä työntekijöitä. Kyse oli hallinto-oikeuden ratkaisusta aluehallintoviraston tekemään päätökseen, josta Wolt oli valittanut.
Suomen lainsäädäntöön luotava työsuhdeolettama
EU:ssakin asiasta on keskusteltu jo pitkään. Vuonna 2021 komissio ehdotti, että direktiivissä määritettäisiin tiettyjen kriteerien avulla, onko alustayhtiö työnantaja vai ei.
Tämä ei kuitenkaan kaikille EU-maille sopinut, ja nyt direktiivi jättää työsuhteen määrittelyn jäsenmaiden kansallisen lainsäädännön varaan.
Direktiivin voimaantulo vaatii Suomelta uutta lainsäädäntöä, muun muassa niin sanotun työsuhdeolettaman luomista, sanoo johtava asiantuntija Elli Nieminen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Työsuhdeolettaman perusteella alustan ja alustatyötä tekevän välinen suhde oletetaan työsuhteeksi, jolloin alustatyötä tekevän on helpompi päästä työntekijälle kuuluvien esimerkiksi työlainsäädänössä ja työehtosopimuksessa määrättyjen etujen ja oikeuksien piiriin, Nieminen sanoo.
– Jos digitaalinen alusta haluaa sen kumota, niin se voi pyrkiä väittämään, että kysymyksessä ei ole työsuhde, siten kuin se kansallisessa lainsäädännössä on määritelty.
Alustatyötä tekee ensi vuonna jo yli 40 miljoonaa
Alustatyötä tekevien määrä kasvaa nopeasti ja on ensi vuonna jo 43 miljoonaa koko EU:ssa, unioni arvioi. Yli puolet heistä kuljettaa ruokaa, tavaraa tai ihmisiä. Lisäksi alustoilla välitetään erilaisia palveluja, kuten kirjanpitoa, graafista suunnittelua, siivousta ja lastenhoitoa.
Taksikyytejä välittävä Uber arvioi uutistoimisto Reutersin mukaan, ettei direktiivi muuta tilannetta yhtiön näkökulmasta mihinkään suuntaan. Direktiivi tuo kuitenkin työ- ja elinkeinoministeriön Elli Niemisen mukaan alustatyöhön paljon uusia pelisääntöjä.
Työsuhdeolettaman lisäksi direktiivissä määrätään, millaista tietoa alustayhtiö saa käyttää alustatyötä tekevistä niin sanotun algoritmijohtamisen apuna.
Esimerkiksi arkaluontoisia, henkilökohtaisia tietoa ei saa käsitellä automaattisella seuranta- ja päätöksentekojärjestelmällä eikä ruokalähettiä saa seurata silloin, kun hän ei tee alustatyötä, Nieminen kertoo.
Direktiivi määrittelee myös, mitä tietoja alustayhtiön pitää antaa alustatyötä tekevistä henkilöistä viranomaisille.
Wolt: Lähetit haluavat päättää itse
Suomalaiselle alustayhtiö Woltille on tärkeää, että kaikkia lähettejä ei pidetä automaattisesti työntekijöinä.
Työsuhdeolettamaa sovelletaan käytännössä vain niissä tilanteissa, joissa alusta johtaa ja kontrolloi alustatyöntekijän työtä, sanoo EU-asioista vastaava johtaja Robert Torvelainen Ylelle sähköpostissa.
80 prosenttia yhtiön läheteistä sanoi yhtiön tutkimuksessa Torvelaisen mukaan harkitsevansa kuljetusten lopettamista, mikäli heidän katsotaan olevan työsuhteessa ilman vapautta päättää, milloin ja missä työskentelee.
Juttua päivitetty 12.3. kello 12.01 Woltin kommenteilla ja kello 14.43 korjattu Robert Torvelaisen titteli.