Yli 15 vuotta Kanadassa asuneen Laura Koivisto-Khazaalin taannoiset kokemukset ja muistot maahanmuuttajana Kanadassa ovat suorastaan kultaisia.
– Sehän oli aivan mahtavaa. Kanada on tosi hyvä maa. Koen, että olen voittanut sekä lotossa että jackpotissa, kun sekä Suomi että Kanada ovat omia kotimaita nykyään, Koivisto-Khazaal hehkuttaa Radio Suomen Päivässä.
– Suomalaisena valkoisena maahanmuuttajana sinne oli helppo mennä. On jääkiekko ja kaikki. Oli hyvin tervetullut olo siellä, hän jatkaa.
Koivisto-Khazaal johti itse Kanadassa hankkeita, jotka liittyivät maahanmuuttoon, yrittäjyyteen ja alueelliseen talouskehitykseen.
Nykyään Koivisto-Khazaal työskentelee Uudenmaan Ely-keskuksessa erikoissuunnittelijana. Hän osallistui keskiviikkona tilaisuuteen, jossa esiteltiin Kanadan maahanmuuttostrategiaa ja pohdittiin sen soveltumista Suomeen. Tilaisuuden järjestivät etujärjestöt Suomen Ekonomit ja Tekniikan akateemiset TEK.
Kanada pisteyttää potentiaaliset tulijat
Kanada pyrkii maahanmuuttopolitiikallaan takaamaan sen, että väestö kasvaa. Kanadaan voi tulla joko työluvalla tai opiskelijana, kuten Suomeenkin, mutta lisäksi Kanada tarjoaa väylän ”pysyväksi asukkaaksi” pisteytyksen kautta. Näin Koivisto-Khazaal kiteyttää erot maiden välillä.
– Maahanmuuttopolitiikka perustuu siihen, että on luotu hakusysteemi, jonka kautta Kanada valitsee heille sopivimmat maahanmuuttajat. Nämä henkilöt voivat tulla sinne ilman työpaikkaa, Laura Koivisto-Khazaal kertoo.
– Heidät todetaan riittävän potentiaaliksi ihmisiksi, jotka pystyvät selvittämään elämänsä Kanadassa.
Oikeudet tulijoilla ovat samat kuin kanadalaisilla lukuun ottamatta äänestysoikeutta liittovaltion vaaleissa. Vuosittain pysyvän asukkaan statuksen saa puoli miljoonaa ihmistä.
– Näin taataan se, että väkiluku kasvaa.
Kotouttamiselle on laajat palvelut
Kanadan uudet asukkaat eivät jää oman onnensa nojaan, vaan heille tarjotaan laajat palvelut. Palveluita ei ole sidottu työpaikkaan, taloudelliseen tukeen tai maassa oleskelun aikaan, Koivisto-Khazaal kertoo.
– Kun minäkin aloitin töissä, käytin edelleen näitä palveluita.
Palveluihin kuuluu yleisen maatietopaketin lisäksi englannin ja ranskan kielikoulutusta.
– Tosi iso panostus on siihen, miten Kanadan työmarkkinat toimivat ja miten pääset omalle alallesi takaisin Kanadassa.
Koivisto-Khazaalin mukaan tulija saa tätä väylää pitkin Kanadan kansalaisuuden yleensä neljän viiden vuoden oleskelun jälkeen. Palveluita voi käyttää siihen asti.
– Palvelut ovat vain sitä varten, että pääset omille jaloillesi Kanadassa.
Se toimii ja siihen panostetaan, Koivisto-Khazaal vakuuttaa. Tosin on vielä paljon heitäkin, jotka eivät käytä palveluita.
– Siinä Kanadakin voisi tehdä paremmin.
Koivisto-Khazaal näkisi mielellään, että Suomessakin kokeiltaisiin Kanadan mallia.
– Tällainen pysyvä asukas -malli ensimmäisenä statuksena Suomessa ei ainakaan huononna Suomen tilannetta maahanmuuttajien houkuttelussa, koska koko maailma käy kisaa näistä ihmisistä.