Yleisurheilun EM-kisat Ylen kanavilla 7.6.–12.6. Katso lähetystiedot tästä linkistä.
Huippukävelijä Aku Partanen on saapunut 2 700 metrin korkeuteen. Taustalla näkyy luminen vuoristomaisema. Partanen laittaa lenkkarit jalkaansa ja aloittaa treenipäivänsä.
Nyt ei olla kuitenkaan Etelä-Afrikan vuoristossa. Paikkana on Helsingin Mäkelänrinne, ja luminen vuoristomaisema on vain seinän kokoinen juliste.
Partanen nappasi hetkeä aiemmin rakennuksen aulasta avaimen ja parin porraskäytävän jälkeen astui Urhean tiloissa olevaan huoneeseen, keinotekoisesti tehtyyn vuoristo-olosuhteeseen.
Suomen potentiaalisimpiin menestystoivoihin kesäkuun yleisurheilun EM-kisoissa kuuluva Partanen vakuuttaa, että huone toimii. Tila näyttää tavalliselta kuntosalilta, mistä löytyy juoksumatto ja muutama kuntopyörä.
– Urheilijoilta on mitattu punasolumassa-arvoja ennen ja jälkeen leirin. Täällä saa ihan saman vaikutuksen kuin oikealla vuoristoharjoitteluleirillä, jopa hieman parempia tuloksia veriarvoihin kuin oikeassa vuoristossa, Partanen kertoo.
Tämä johtuu siitä, että vuoristossa korkeuden vaihtaminen ei onnistu sormia napsauttamalla. Kovat treenit tehdään merenpinnan tasolla.
Urhean tiloissa korkeuden muuttaminen onnistuu nopeasti: seinässä on mittari, jota voi säätää ja huoneen olosuhde muuttuu.
Vajaassa 3 000 metrissä olemista on vaikea huomata, kun istuu itse paikallaan ja katsoo, kun Partanen kävelee kovaa tahtia juoksumatolla. Ohuemman ilman huomaa selvemmin, kun lähtee huoneesta pois.
Partasen mukaan huoneen vaikutuksen tuntee paremmin harjoitusta tehdessä.
Hikipisarat Partasen kasvoilla lisääntyvät.
Partanen on vuoristohuoneen avulla pystynyt vähentämään ulkomaan leirejään merkittävästi. Hiilijalanjälki on pienentynyt, kun neljä Etelä-Afrikan korkeanpaikanleiriä on pudonnut kokonaan pois vuosikalenterista.
”Tämä on minun tapani kantaa korteni kekoon”
Etelä-Afrikan vuoristoon meni aikaa 16 tuntia yhteen suuntaan. Urhean tiloihin on matkaa Partasen kotoa Etelä-Helsingistä reilut 30 minuuttia raitiovaunulla.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä vajaat 30 prosenttia syntyy liikenteestä ja matkailusta. Maailman keskilämpötila on noussut ja ilmaston lämpenemistä pidetään yleisesti ihmiskunnan yhtenä merkittävimmistä haasteista.
Oma ammattini on ympäristölle kuormitustekijä.
Aku Partanen
Partasen ilme muuttuu vakavaksi, kun ilmastoteema otetaan puheeksi. Hän kertoo havahtuneensa ilmastoasioihin vähitellen.
– Olen miettinyt, miten voisin olla mukana talkoissa ja minkälaisia ratkaisuja sekä arjen valintoja tekisin. Tämä on minun tapani kantaa korteni kekoon, Partanen viittaa vuoristohuoneen käyttöön.
Partanen ei luonnollisesti pysty kokonaan luopumaan lentämisestä. Kisoja ja myös leirejä on edelleen ulkomailla. Talvella kävelijä kävi leirillä Espanjassa.
– Juoksumatto tulee turhankin tutuksi, kun täällä on lunta.
– Olen havahtunut, että oma ammattini, johon kuuluu paljon matkustamista, on ympäristölle kuormitustekijä. Ei sille voi mitään, jos kisat ovat kaukana ja pitää matkustaa. Omat valinnat, joihin pystyy vaikuttamaan, ovat tärkeitä, kävelijä painottaa.
Partanen uskoo, että jo pienillä ilmastoteoilla on merkitystä. Niitä Partasella on useita.
Yksi on luonnollisesti kävely.
Partanen tykkää kävellä vapaa-ajallakin lyhyitä matkoja sen sijaan, että menisi autolla tai julkisilla.
– Kävelyhän on myös yksi ekoteko. Jos kuljet esimerkiksi raitiovaunulla tai bussilla, voit hypätä jo aiemmilla pysäkeillä pois ja kävellä loppumatkan.
Partasen puhelimen mittaama askelennätysmäärä päivässä on muuten peräti 59 188. Kuukaudessa enimmillään askelia on tullut 1 004 229, eli reilu miljoona.
Lähes 60 000 askelta tuli toukokuussa vuonna 2018 kovan treenin yhteydessä.
”Urheilijat jakavat varmasti yleisesti saman huolen”
Urhean tiloissa on ruokala, jossa näkee Partasen lisäksi muita suomalaisia huippuyleisurheilijoita, tällä kertaa muun muassa 400 metrin aituri Oskari Mörö istuu viereisessä pöydässä.
Partanen ottaa noutopöydästä lautaselleen lohikeittoa ja kylkeen salaattia sekä ruisleipää. Partanen kertoo olevansa kasvisruoan ystävä.
Kasvisruoan syöntiä pidetään myös isona ilmastotekona. Tutkimusten mukaan se on tavallisen kuluttajan tehokkain keino pienentää hiilijalanjälkeä.
Partanen sanoo olevansa sekasyöjä eli lihaa tulee myös laitettua lautaselle.
– En ole ihan täysin kasvissyöjä. Pitäisi varmistua siitä, että kaikki ravinteet saisi varmasti kasvisruoalla eikä tulisi puutostiloja.
20 kilometrin huippukävelijä harjoittelee todella rajusti ja kulutus on valtavaa. Partanen kertoo, että hänen ruokavalionsa on tarkalleen hiottu, niin kuin huippu-urheilijalla pitää olla.
– Pitää olla riittävä energiansaanti palautumiseen ja kehittymiseen.
– Varmasti voisin olla pelkästään kasvissyöjä. En usko, että sille olisi mitään estettä. Ehkä se on yksinkertaisempaa ja helpompaa olla sekasyöjä, Partanen tuumii.
Ilmastokriisin aiheuttamasta huolesta ihmisille on tullut oma sana: ilmastoahdistus.
Sitä Partanen ei kuitenkaan ole kokenut.
Partanen kertoo, että hän ei ole juurikaan kuullut puhetta ilmastokriisistä tai ilmastoahdistuksesta urheilijapiireissä, joissa matkustaminen ja lentomatkat ovat arkipäivää.
Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että ilmastonmuutos ei kiinnostaisi.
– Urheilijat jakavat varmasti yleisesti saman huolen, mikä yhteiskunnassa on. Varmasti moni huippu-urheilija miettii ilmastonmuutosta tällä hetkellä.
Uran tärkein vuosi
Takaisin vuoristohuoneeseen.
Huoneessa voi säätää myös lämpötilaa, jos haluaa totuttaa kehonsa kuumaan ilmaan ennen kisaamista kuumissa olosuhteissa. Huone ei myöskään maksa Partasen tasoiselle urheilijalle mitään.
Tiloissa voi laittaa pystyyn myös pidemmän korkeanpaikanleirin, koska paikalle voi jäädä asumaan soluasuntoihin.
Paraikaa suomalainen huippukävelijä Jaakko Määttänen on kuulemma jossain näissä huoneissa omalla korkeanpaikanleirillään. Tilat ovat olleet käytössä muutaman vuoden ajan.
32-vuotiaalla Partasella on menossa uran tärkein vuosi. Kaikki tekeminen tähtää kesäkuun EM-kisoihin ja elokuun olympialaisiin.
Partasella on ollut harjoituskaudella pieniä vaivoja, mutta se tilanne on huippu-urheilijalle normaalia.
– SaiPan tilanne huolettaa, Partanen manailee.
Partanen on kotoisin siis Lappeenrannasta. Eteläkarjalaisuus ei paista ainakaan Partasen murteesta, mutta viimeistään lappeenrantalaisen jääkiekkojoukkueen harmittelu tuo pohjimmaisen identiteetin esiin.
Partanen ponnisti jo nuorena Lappeenrannasta suomalaisen yleisurheilukansan tietoisuuteen. Hänellä on useita nuorten Suomen ennätyksiä ja Suomen mestaruuksia.
Partaselta on odotettu arvokisamenestystä jo kauan.
Hän pääsi ensimmäistä kertaa aikuisten arvokisoihin jo reiluna parikymppisenä vuonna 2013, ja reilut kymmenen vuotta myöhemmin Partanen on lunastamassa odotuksia.
Viime elokuussa Budapestin MM-kisoissa Partanen käveli 20 kilometrillä kuudenneksi uudella Suomen ennätyksellä 1.18.22 ja oli yksi MM-kisojen parhaimmista suomalaisista.
Ensimmäinen arvokisamitali jäi vain puolen minuutin päähän.
– Ero mitaliin oli sellainen, minkä pystyy vuodessa kuromaan umpeen onnistuessaan. Tavoittelen mitalia EM-kisoista ja olympialaisista. Kunto on kehittynyt vuosien varrella siihen pisteeseen, että se on realismia.
Partasen Suomen ennätys 1.18.22 on yli 3 000 metrin Cooperin testi -vauhtia keskimäärin jokainen kilometri. Siitä jokaiselle arjen kävelijälle kuvaa, miten kovaa Partasen kisavauhti on.
Urheilu-uran tärkein vuosi ei saa näkyä liikana yrittämisenä.
Aku Partanen
Harjoitus on tehty. Partanen pakkaa kamppeensa ja lähtee Mäkelänrinteeltä kohti raitiovaunupysäkkiä. Nyt ei ole vuoristosta laskeutumista ja automatkaa kohti lentokenttää. Eikä lentoa.
Vaikka Partasella on alkanut uran tärkein kesä ja jokainen harjoitus on tärkeä, urheilija muistuttaa oleellisesta seikasta.
– Liikaa ei saa puristaa mailaa. Urheilu-uran tärkein vuosi ei saa näkyä liikana yrittämisenä. Harjoittelen loppujen lopuksi tänäkin vuonna samalla tavalla kuin aiemmin, Partanen sanoo.
Kun maailmanmestari, Partasen valmentaja Valentin Kononen teki aikoinaan jopa kerran viikossa 40 kilometrin kovan kävelyharjoituksen, Partanen on Konosen kanssa oppinut oman harjoitusmetodinsa.
Siihen kuuluu nykyään viikoittain vuoristohuone, joita ei Konosen huippuvuosien aikaan 1990-luvulla ollut.
Tällä kertaa Partanen valitsee puolen tunnin raitiovaunumatkan kävelyn sijaan.
Kävellen Partanen olisi tosin 10 minuuttia nopeammin perillä kotonaan.
Aku Partanen kilpailee yleisurheilun EM-kisoissa miesten 20 kilometrin kävelyssä lauantaina 8.6. klo 19. Suoran lähetys TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa.