Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen raskas pelastusjoukkue harjoittelee säännöllisesti rauniopelastamista eli sitä, miten ihmisiä pelastetaan raunioista. Harjoituksessa pelastajat esimerkiksi tukevat osittain puretun rakennuksen rakenteita ja sananmukaisesti porautuvat paksujen betoniseinien läpi.
Harjoiteltu rauniopelastuskyky on tällä hetkellä vain muutamalla pelastuslaitoksella koko maassa. Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusryhmänjohtajan Aki Sirénin mukaan rauniopelastaminen pyritään jatkossa saamaan osaksi pelastuslaitosten toimintaa.
– Tavoitetila on se, että kykyä olisi kattavasti ympäri maata.
Pelastuskori ja köysikalusto ovat jo autoissa
Suuntaa näyttää Helsingin pelastuslaitos, jossa rauniopelastaminen on ollut jo pitkään osa Helsingin pelastuskoulun opetusta. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos otti rauniopelastamisen osaksi omaa toimintaansa viime vuonna.
Muut pelastuslaitokset tulevat perässä, ja esimerkiksi Pohjois-Savossa parempaan toimintavalmiuteen on tarkoitus päästä ensi vuoteen mennessä.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksen palvelualuejohtajan Paavo Tiitan mukaan jokaiselta pelastuslaitokselta löytyy jo nyt rauniopelastamisessa tarvittavia perusvälineitä kuten nosto-, leikkaus- ja tukemiskalustoa sekä pelastuskoreja ja köysikalustoa.
Peruskalustoa käytetään liikenneonnettomuuksissa ja esimerkiksi silloin, kun rakennus on sortunut lumikuorman vuoksi.
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on varastoissaan myös järeää paineilmakäyttöistä piikkauskalustoa ja tunkkeja. Laitos on niin ikään hankkinut luotiliivejä.
– Kalustollinen perusvalmius on hyvä, mutta toimintaa halutaan kehittää vielä eteenpäin.
Aki Sirénin mukaan kalustoa voidaan tarvittaessa helposti vuokrata lisää.
– Muutamia laitteita ja kalustoa on hommattu, mutta ei älyttömästi. Päivittäistavaroilla kyllä pärjää, hän vakuuttaa.
Ukraina vauhdittaa ajattelua
Rauniopelastamiskyvyn hankkimishalun taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, mikä pakottaa ajattelemaan asioita uudella tavalla myös Suomessa.
– Tätä ei ehkä ole tarvinnut kovin syvällisesti pohtia viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, Paavo Tiitta tunnustaa.
Hänen mukaansa Ukrainassa on ollut suomalaisia asiantuntijoita, joilta on saatu tietoa ja oppia Suomeen.
– Niitä pitää nyt lähteä levittämään aktiivisemmin.
Rauniopelastus vähenee pelastuskoulun opetuksessa
Rauniopelastusta on jo pitkään opetettu Helsingin pelastuskoulussa, mutta nyt sen osuus supistuu koulun opetussuunnitelmassa.
Syynä on Kuopiossa sijaitsevan valtakunnallisen Pelastusopiston opetussuunnitelma, jota Helsingin pelastuskoulu on alkanut noudattaa.
Rauniopelastaminen ei kuulu Pelastusopiston opetussuunnitelmaan, ja pelastajan perustutkintokin kestää siellä vain 1,5 vuotta. Helsingin pelastuskoulu joutuu sen vuoksi lyhentämään omaa perustutkintoaan, joka aiemmin kesti kaksi vuotta.
Perustutkintoajan lyheneminen tarkoittaa sitä, että rauniopelastamiseen käytettävästä opetusajasta leikkautuu pois yli puolet.
– Meillä on jatkossa käytössä puoli päivää teoriaan ja muutama tunti kalustoon tutustumiseen sekä yksi päivä harjoitteluun, sanoo Helsingin pelastuskoulun koulutuspäällikkö Jari Lempinen.
Hänen mukaansa kyseessä on osa-alue, jota on syytä opettaa.
– Ukrainassa pelastajat ovat raunioilla. Se on mahdollista myös täällä meillä.
”Ei haluta näyttää naapurille”
Huolimatta siitä, että rauniopelastaminen ei kuulu Pelastusopiston opetukseen, opistolla on siihen liittyvää kalustoa.
Kyseessä on aiemmin toiminnassa olleen kansainvälisen rauniopelastusmuodostelman Finn Rescue Teamin kalusto, johon kuuluu muun muassa rahallisesti arvokkaita raunioihin laskettavia kuuntelulaitteita.
Kalusto on ollut jo vuosia käyttämättömänä merikontissa opiston harjoitusalueella. Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen ei kuitenkaan suostu näyttämään laitteita Ylelle.
– Me emme halua antaa naapurille liikaa tietoa näistä kyvykkyyksistä, Parviainen perustelee.
Hänen mukaansa kyse on varovaisuudesta, eikä laitteita sen vuoksi haluta esitellä julkisuudessa.