Väestönsuojelun tilaa ja puutteita koskevan selvityksen loppuraportti on valmistunut. Raportissa on arvioitu sitä, mitä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tarkoittaa väestönsuojelun kannalta.
Sisäministeriön pelastusosaston varautumisjohtaja Jussi Korhonen sanoo, että Suomeen tarvittaisiin lisää suorituskykyä ihmisten pelastamiseen raunioista.
– Sitä toki on, mutta jos verrataan siihen, mitä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut, Korhonen sanoi Radio Suomen Päivässä.
Siviiliväestö nauttii sodan oikeussääntöjen mukaan suojelua, mutta kuten Ukrainassa on nähty, Venäjä ei ole kunnioittanut sääntöjä, Korhonen toteaa.
– Iskuja on tehty siviilikohteisiinkin. On nähty paljon raunioituneita, sortuneita rakennuksia.
Suomessa on pidetty yllä jonkin verran kapasiteettia rauniopelastamiseen kansainvälisiä avustustehtäviä varten. Tyypillisesti rakennusten raunioihin jää ihmisiä maanjäristyksissä.
Pelastajille suojaa sirpaleilta ja ammuksilta
Korhosen mukaan Suomessa pitäisi huomioida myös pelastushenkilöstön suojavarustuksen riittävyys. Aseellisessa konfliktissa tarvittaisiin niin sanottua ballistista suojavarustusta eli käytännössä kypärää ja suojaliivejä, jotka suojaavat sirpaleilta ja ammuksilta.
Ukrainassa pelastajien haavoittuvuus tuli ilmi varsinkin Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheessa, Korhonen kertoo.
– Kuolleita ja haavoittuneita pelastajiakin tuli puutteellisen suojauksen takia.
Väestönsuojia Suomessa on maailman mittakaavassakin runsaasti. Suomessa on 50 500 väestönsuojaa. Etenkin haja-asutusalueilla tilanne voisi olla parempi, sillä omakotitaloissa suojia ei käytännössä ole.
– Laskennallisesti 95 prosenttia Suomen väestöstä mahtuu väestönsuojiin. Tilanne on sikäli oikein hyvä, mutta siinäkin kehittämistä tarvitaan. Ja ehkä modernisointia joiltain osin, varautumisjohtaja Jussi Korhonen sanoo.
Muokattu 14.3.24 klo 12.00: Poistettu viittaus aiempaan osaraporttiin ja lisätty linkki valtioneuvoston tiedotteeseen.