Käynnissä olevat poliittiset lakot ovat herättäneet huolta polttoaineen riittävyydestä.
Huoltovarmuuskeskuksen mielestä tilanne ei kuitenkaan muodosta poikkeusoloja, eikä anna syytä koskea polttoaineen varmuusvarastoihin.
– Näin laaja työtaistelutoimenpide on tietenkin poikkeuksellinen, mutta huoltovarmuusvaikutukset ovat meidän arviomme mukaan jääneet hyvin vähäiseksi, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Huoltovarmuuskeskus seuraa jatkuvasti lakkojen vaikutuksia suomalaisten arkeen ja yhteiskuntaan.
Poikkeusoloissa sen tehtävä on varmistaa polttoaineen saanti yhteiskunnan kriittisille toiminnoille, muun muassa energiahuollolle, terveydenhuollolle, pelastustoimelle, poliisille ja päivittäistavarakaupan kuljetuksille.
Huoltovarmuuden näkökulmasta esimerkiksi bussiliikenteen huoli polttoaineen saatavuudesta ei ole suuri ongelma.
– Kysymys on yksittäistä polttoaineen jakeluhäiriöistä. Ne eivät järkytä yhteiskunnan kriittisiä toimintoja, Känkänen arvioi.
Polttoaineen säännöstely vaatisi valmiuslakia
Lakkotilanteessa Huoltovarmuuskeskuksen ensimmäinen keino on neuvotella liittojen kanssa siitä, mitä kaikkia toimintoja tulisi pitää yllä lakosta huolimatta.
Ammattiliitot ovat ilmoittaneet, että lakot eivät koske työtehtäviä, joiden tekemättä jättäminen aiheuttaisi vaaraa hengelle, terveydelle tai omaisuudelle.
Esimerkiksi terveydenhuollon lentokuljetusten on sovittu jatkuvan myös lakon aikana. Lentoteitse kulkee muun muassa nopeasti analysoitavia laboratorionäytteitä, joiden viivästyminen voisi uhata potilaan henkeä.
– Teollisuusliiton ja meidän kesken on sovittu, että osa Porvoon Nesteen jalostamolta toimitettavista lentopetroolikuljetuksista pystytään järjestämään lakosta huolimatta, Känkänen kertoo.
Jos polttoaineen saatavuus häiriintyisi merkittävästi, tulisi vaihtoehdoksi myös hyödyntää yritysten polttoainepolttoainehuoltoon liittyviä velvoitevarastoja. Seuraava keino olisi rajoittaa tavallisten kansalaisten polttoaineen saantia ja priorisoida kriittisten alojen tarpeita.
Känkänen painottaa, että tämän kaltaista tilannetta ei ole näköpiirissä, mikäli lakon kesto rajoittuu kahteen viikkoon.
Polttoaineen säännöstelyn aloittaminen olisi järeä toimi, joka vaatisi valtion johdolta poikkeusolojen toteamista ja valmiuslain käyttöönottoa.
Varastoissa polttoaineita kolmeksi kuukaudeksi
Yritysten ylläpitämät polttoaineen velvoitevarastot kattavat yhteensä noin kolmen kuukauden, koko Suomen normaalikulutusta vastaavan määrän polttoaineita.
Sen lisäksi Huoltovarmuuskeskuksella on omassa omistuksessaan polttoainevarmuusvarastoja. Myös niissä on noin kolmen kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä polttoainetta. Poikkeusoloissa varmuusvarastot käytetään viimeiseksi, kriittisten toimintojen ylläpitämiseen.
– Meillä on kansainvälisesti katsoen erittäin vahvat puskurit. Varmasti vahvimmat koko Euroopassa, Känkänen sanoo
Myös poikkeusoloissa polttoaineen jakelun hoitaisivat alan yritykset, mutta sitä täydennettäisiin tarvittaessa viranomaisohjauksella.
– Meillä ei ole ”varayhteiskuntaa” vakavien kriisien ja häiriötilanteiden varalta, vaan nojaamme niihin resursseihin, mitä normaaliajan toiminnotkin vaativat, Känkänen kertoo.
Lakot testaavat tilannekuvan seurantaa
Huoltovarmuuskeskuksen näkökulmasta meneillään olevat lakot toimivat myös eräänlaisena testinä, jonka avulla voidaan arvioida huoltovarmuusjärjestelmän valmiutta.
– Erityisesti tilanneseurannan näkökulmasta tämä on meille kiinnostava tilanne. Pystymme testaamaan esimerkiksi tilannekuvan muodostamisen käytäntöjä, joita on kehitetty voimakkaasti viime vuosina turvallisuustilanteen muutoksen takia, Känkänen sanoo.
Huoltovarmuuskeskus ei ota kantaa ongelmien juurisyyhyn, vaan pyrkii ymmärtämään lakkojen seurauksia yhteiskunnan toimivuudelle.
– Toistaiseksi vaikutukset näyttävät olevan hyvin pieniä ja tilanne hallinnassa, Känkänen sanoo.
Toimittaja Antti Kurra kertoo lyhyellä videolla, miten lakot vaikuttavat polttoaineen jakeluun.