Konginkankaan suuronnettomuudesta tulee tiistaina kuluneeksi tasan 20 vuotta. 19. maaliskuuta 2004 kello 2.08 rekka ja linja-auto törmäsivät toisiinsa, minkä seurauksena 23 ihmistä kuoli.
Onnettomuuden aikaan kriisitilanteiden hoidosta vastasivat kuntien kriisiryhmät. Nykyään vastuu kriisiavusta ja psykososiaalisesta tuesta on pääosin hyvinvointialueilla.
Reilun vuoden ajan toimineiden hyvinvointialueiden aikana ei ole tapahtunut ainakaan vielä yhtään suuronnettomuutta. Kysyimme kaikilta hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta, miten ne ovat valmistautuneet vastaavanlaisiin tilanteisiin.
Kaikkiaan 16 aluetta vastasi kysymyksiin: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Keski-Uusimaa, Kymenlaakso, Lappi, Länsi-Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta sekä Vantaa ja Kerava.
Jälkihoitoa on pohdittu
Lain mukaan hyvinvointialueiden on varauduttava häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin valmiussuunnitelmilla ja muilla toimenpiteillä. Kaikilla kysymyksiin vastanneilla alueilla onkin jonkinlaisia suunnitelmia suuronnettomuuksien varalle.
Monella alueella suunnitelmia on päivitetty hiljattain. Esimerkiksi Etelä-Karjalan hyvinvointialueella suunnitelmaa on päivitetty alkuvuodesta ja Päijät-Hämeessä kokoavaa suunnitelmaa tehdään parhaillaan.
Satakunnan hyvinvointialueella suunnitelma ja toimintakortit tarkastettiin silloin, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa.
Alueiden vastaukset suuronnettomuuksien jälkihoidosta eroavat toisistaan. Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta kerrotaan, että alue on varautunut valmiusterveysaseman käynnistämiseen, omais- ja evakuointipisteiden järjestämiseen sekä kriisityön jatkumiseen.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta kerrotaan, että jälkihoitoa on pohdittu.
Itä-Uudellamaalla asiakkuus sosiaali- ja kriisipäivystyksessä kestää vuoden, jonka jälkeen asiakas voi saada jatkohoitoa esimerkiksi mielenterveyspalveluista.
Onnettomuuksiin varaudutaan harjoituksilla
Kaikki kysymyksiin vastanneet hyvinvointialueet kertovat harjoittelevansa kriisityötä ja psykososiaalista tukea.
Esimerkiksi Etelä-Savossa harjoituksia järjestetään säännöllisesti yhden tai kahden vuoden välein, Vantaalla ja Keravalla harjoituksia on useita kertoja vuodessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on järjestänyt harjoituksia yhteistyössä muun muassa pelastuslaitoksen, poliisin, Finavian ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) kanssa. Skenaarioina ovat olleet esimerkiksi tulipalo, merellinen suuronnettomuus ja helikopterilla tapahtuva evakuointi.
Kymenlaakson hyvinvointialue järjesti viime lokakuussa karttaharjoituksen, jonka perustana oli ampumavälikohtaus paikallisessa ostoskeskuksessa. Harjoituksessa hyvinvointialue, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa), SPR ja seurakunta keskittyivät evakuointikeskuksen pystyttämiseen, tiedonkulkuun ja psykososiaalisen tuen järjestämiseen.