Poliittisten lakkojen vaikutus Suomen talouteen näkyy jo. Taantuma pitkittyy. Näin arvelee lähes jokainen Ylen kyselyyn vastannut johtava ekonomisti.
Kokenut pääekonomisti Reijo Heiskanen OP-keskuksesta arvioi lakkojen pitkittävän taantumaa. Lakot vaikeuttavat talouskehityksen kääntymistä pitkään odotettuun kasvuun.
– Lakoista seuraa kustannuksia ja olemme arvioineet, että ne voivat pudottaa ennustetta miinuksen puolelle kenties 0,1–0,2 prosenttia, Heiskanen sanoo.
Käytännössä se merkitsee vähemmän töitä ja vähemmän tuloja monelle taholle.
OP-ryhmä on ennustanut aikaisemmin, että Suomen talouskasvu jää tänä vuonna nollaan. Koko kansantalous pysyisi siis edellisvuoden suuruisena.
Reijo Heiskanen on yksi Ylen sähköpostilla tekemään kyselyyn vastanneista talouden huippuasiantuntijoista. Vastauksia kertyi yhteensä 15 ekonomistilta.
Kolme jätti vastaamatta.
Pitkä riita syö talouskasvua
Vastaajat eivät ole kuitenkaan erityisen huolestuneita vielä tämän hetkisistä taloudellisista menetyksistä.
Lakkoilun vaikutukset kohdistuvat nyt lähinnä vientiteollisuuteen. Metsäteollisuus ja terästeollisuus kuuluvat suurimpiin menettäjiin.
Sen sijaan riitaisuuden tulevat vaikutukset arveluttavat lähes jokaista huippuekonomistia.
Pääekonomisti Timo Vesala kuntia palvelevasta Kuntarahoituksesta pelkää tulehtuneen tilanteen jatkuvan pitkään. Hallitus, ammattiliitot ja työnantajat ovat vihaisia ja järkähtämättömiä.
– Olen huolestunut siitä, että tästä tilanteesta ei ole ilmeistä ulospääsytietä, Vesala kertoo.
Samalla vaikutukset talouteen voivat koitua ikäviksi. Riitaisa ja epävarma tilanne todennäköisesti vähentää ihmisten luottamusta tulevaan.
Luottamus esimerkiksi työn pysyvyyteen ratkaisee palkansaajan kohdalla, tekeekö hän hankintoja – kuten vaikkapa ostaa uuden asunnon. Riitaisa tilanne vie myös yrittäjän luottamuksen, eikä hän ehkä palkkaakaan uutta työntekijää.
Monien ekonomistien vastauksista kumpuaa huoli siitä, että pitkään jatkuvat levottomuudet työmarkkinoilla karkoittavat myös ulkomaiset investoijat. Se merkitsisi työpaikkojen ja verotulojen menetyksiä tulevaisuudessa.
Työntekijät protestoivat oman kukkaron puolesta
Osa vastaajista näkee lakkojen talousvaikutukset selkeästi toisin.
Pääekonomisti Patrizio Lainá ammattiliitto STTK:sta muistuttaa, että lakkoilijat taistelevat palkansaajien talouden ja ostovoiman puolesta.
”Esimerkiksi työmarkkinaheikennykset toteutuessaan johtavat heikompaan palkkakehitykseen ja vähentävät ostovoimaa. Nämä vaikutukset näkyvät tavallisen ihmisen kukkarossa paljon enemmän kuin lakkojen talousvaikutukset”, Laina kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.
Elinkeinoelämä tavoittelee lisää työtä
Aivan toisenlainen näkökulma paljastuu esimerkiksi johtaja Penna Urrilan sähköpostista. Urrila työskentelee Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa.
Urrila korostaa vastauksessaan, että hallituksen uudistukset tekevät hyvää maan taloudelle pitkällä tähtäimellä. Lakkojen talouskasvua jarruttava vaikutus siis kumoutuisi maan hallituksen uudistusten ansiosta.
“Hallitus tavoittelee uudistuksillaan korkeampaa työllisyyttä ja tasapainoisempaa julkista taloutta – pitkän aikavälin julkisen talouden vaikutukset riippuvat lakkoja enemmän näiden reformien onnistumisesta”, Urrila kirjoittaa.
Urrilan näkemys saa tukea useilta muiltakin kansantalouden tuntijoilta.
Suomessa on lakkoiltu vähän
Suomessa on ollut vähän työtaisteluja koko 2000-luvun. Lakkoilun tai työnantajien asettamien työsulkujen vaikutus talouteen on ollut siten vähäinen.
Pääekonomisti Reijo Heiskanen on laskenut, että työtaistelut ovat vieneet takavuosikymmeninä pahimmillaan 0,5 prosenttia vuoden työpäivistä. Vielä ei olla samoissa lukemissa.
Yllä oleva kuvio näyttää, kuinka 1990-luvun lama oli käännepiste suomalaisilla työmarkkinoilla. Sen jälkeen on vallinnut työrauha.
Aikaisemmat vuosikymmenet taas ovat olleet 2000-lukuun verrattuna yhtä taistelua. Työpäiviä on mennyt lakkoiluun ja työsulkuihin moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn pitää riitaisaa tilannetta hallituksen ja eri liittojen välillä riskinä talouden kasvulle. Katso Seija Vaaherkummun tekemä Rehnin haastattelu Ykkösaamussa lauantaina 16.3.2024: