Krista Pärmäkoski taisteli hyvin naisten maailmancupin viimeisessä osakilpailussa Falunissa, kun hän sijoittui 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökisassa kuudenneksi. Pärmäkoski oli tyytyväinen sijoitukseensa, mutta kisasta jäi vähän jossiteltavaa.
– Tuo oli taktinen kisa. Välillä pidettiin vauhtia ja välillä ei. Sitten kun oli väärässä letkassa tai joku hiihti sauvan päälle, niin tuli sijoja alaspäin ja taas piti ottaa kiinni, Pärmäkoski kertasi.
– Vähän kuolin siihen viimeiseen sprinttinousuun. Siinä en pystynyt ihan niin hyvin tarjoilemaan.
Pärmäkoski uskoi, että hän olisi voinut olla kärkikolmikon mukana, jos hän olisi onnistunut hiihtämään taktisesti paremmin. Tosin hän totesi, ettei se välttämättä olisi muuttanut sijoitusta.
– Jos olisimme tulleet massakirinä maaliin, niin siinä olisi ollut Jonna (Sundling) ja Kepa (Kerttu Niskanen) vielä mukana. Sijoitus olisi silti voinut olla sama, mutta vähän jäi jossiteltavaa.
Pärmäkoski sijoittui maailmancupissa 21:nneksi. Kauteen mahtui epäonnistumisia, mutta myös hyviä onnistumisia, kuten esimerkiksi Salpausselän maailmancupin 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun voitto.
– Kiva lopettaa tietysti tällaiseen auringonpaisteeseen, niin jää hyvä mieli. Se eilinen keli ei ollut mieltä ylentävä, hän naurahti.
– On ollut haastava kausi, mutta tuli kuitenkin onnistumisia ja vaikeuksien jälkeen pystyin kaivamaan jonkinlaisen kunnon. Ehkä tavallaan harmittaa, että kausi loppuu nyt, mutta se on tällaista.
Pärmäkosken ympärillä on leijunut lopettamishuhuja, mutta hiihtäjä itse sanoo, ettei hän ole asiaa vielä hirveästi pohtinut, eikä hänellä ole antaa muille vielä vastauksia. Jo vuonna 2008 ensimmäisen maailmancupin osakilpailunsa hiihtänyt arvokisamitalisti on edennyt päivä ja kisaviikko kerrallaan sekä nauttinut loppukauden kisapäivistä.
Sinulla ei ole vastauksia antaa muille, mutta onko se vastaus annettu itselle?
– Ei.
Eli tässä on kesä aikaa ja sitten katsotaan, nähdäänkö Rukalla?
– Juuri näin, Pärmäkoski sanoi hymyillen.
Kiritappio Sundlingille harmitti urakoija-Niskasta
Suomalaisnaisten panos sunnuntain kilpailussa oli hyvä, sillä Pärmäkosken kuudennen sijan lisäksi Kerttu Niskanen oli viides ja Johanna Matintalo 12:s.
– Tuli tappio Sundlingille. Olisi ollut niin makea ottaa kirivoitto vielä, Niskanen nauroi.
– Mutta olen tietenkin tyytyväinen. Tuolla radalla vielä noinkin hyvä hiihto.
Niskasen mielestä Falunin rata oli helppo, ja hän olisi toivonut kovaa vauhtia. Kenelläkään ei kuitenkaan ollut vetohaluja vastatuulipätkillä, joten Niskanen veti itse välillä.
Niskanen kilpailee mielellään paljon, ja tänä maailmancupin kautena hän hiihti lähestulkoon jokaisen henkilökohtaisen osakilpailun. Ainoastaan yksi kisa jäi väliin sairastumisen takia.
– Onhan siinä ollut paljon kisoja, mutta hyvin olen kestänyt kisat.
Niskanen sijoittui kokonaiscupissa viidenneksi. Tavoite oli luonnollisesti kolmen parhaan joukossa, mutta tästä huolimatta Niskanen oli tyytyväinen. Koska tällä kaudella ei ollut arvokisoja, myös muut tähtäsivät maailmancupiin ja Tour de Skille.
– Tourilla pystyin olemaan palkintosijoilla ja olin myös monta kertaa kauden aikana palkinnoilla. Siihen vielä kolme voittoa, niin ei voi olla pettynyt. Hyvä kausi kaiken kaikkiaan. Ei harmita, vaikka en nouse kokonaiscupissa palkinnoille.
Matintalo löysi kunnon ja tasaisuuden
Johanna Matintalo otti lauantaina uransa parhaan normaalimatkojen sijoituksen, kun hän oli 10 kilometrin perinteisen kisassa toinen. Nyt hän otti parhaan tuloksensa vapaalla hiihtotavalla.
– Haikea fiilis, että kisat loppuivat. Kunto on mennyt parempaan keväällä ja täällä tuli kauden ja uran parhaat hiihdot. Olisi kiva vielä jatkaa, mutta ei makeaa mahan täydeltä. Tähän on mukava päättää, Matintalo sanoi.
Matintalo vaihtoi täksi kaudeksi valmentajaa, kun Ville Oksasen korvasi Yle Urheilun asiantuntijanakin tunnettu Ville Nousiainen. Matintalon kausi alkoi kuitenkin nihkeästi, kun hän sairastui koronaan juuri ennen Rukan maailmancupia ja oli sairaana myös vuodenvaihteessa.
Matintalon mielestä hänellä on ollut huonoa tuuriakin, ja hän toivoo, että ensi kaudella hän pystyisi valmentajansa kanssa rakentamaan kilpailukauden eri tavalla.
– Kevään tulokset kertovat siitä, että teimme oikeita asioita harjoituskaudella. Nyt se kokonaisuus täytyy saada toimimaan myös kisakaudella.
Kaksikon isoin tavoite on ollut löytää tasaisuutta tekemiseen, sillä Matintalolla on tullut yksittäisiä hyviä hiihtoja aikaisemminkin, mutta tasaisuus on puuttunut varsinkin normaalimatkoilta.
– Kun sain terveystilani vakioitua, niin koen, että olen pystynyt suorittamaan tasaisesti. Normaalimatkoillekin on löytynyt hyvä perustaso, joten olemme onnistuneet tavoitteessamme.